spurtata

Finnish

Etymology

spurtti +‎ -ata

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈspurtɑtɑˣ/, [ˈs̠purt̪ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -urtɑtɑ
• Syllabification^(key): spur‧ta‧ta

Verb

spurtata (slang)

1. to dash (to run quickly over a short distance)

Conjugation

Inflection of spurtata (Kotus type 73*C/salata, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		spurttaan	en spurttaa	1st sing.	olen spurtannut	en ole spurtannut
2nd sing.		spurttaat	et spurttaa	2nd sing.	olet spurtannut	et ole spurtannut
3rd sing.		spurttaa	ei spurttaa	3rd sing.	on spurtannut	ei ole spurtannut
1st plur.		spurttaamme	emme spurttaa	1st plur.	olemme spurtanneet	emme ole spurtanneet
2nd plur.		spurttaatte	ette spurttaa	2nd plur.	olette spurtanneet	ette ole spurtanneet
3rd plur.		spurttaavat	eivät spurttaa	3rd plur.	ovat spurtanneet	eivät ole spurtanneet
passive		spurtataan	ei spurtata	passive	on spurtattu	ei ole spurtattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		spurttasin	en spurtannut	1st sing.	olin spurtannut	en ollut spurtannut
2nd sing.		spurttasit	et spurtannut	2nd sing.	olit spurtannut	et ollut spurtannut
3rd sing.		spurttasi	ei spurtannut	3rd sing.	oli spurtannut	ei ollut spurtannut
1st plur.		spurttasimme	emme spurtanneet	1st plur.	olimme spurtanneet	emme olleet spurtanneet
2nd plur.		spurttasitte	ette spurtanneet	2nd plur.	olitte spurtanneet	ette olleet spurtanneet
3rd plur.		spurttasivat	eivät spurtanneet	3rd plur.	olivat spurtanneet	eivät olleet spurtanneet
passive		spurtattiin	ei spurtattu	passive	oli spurtattu	ei ollut spurtattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		spurttaisin	en spurttaisi	1st sing.	olisin spurtannut	en olisi spurtannut
2nd sing.		spurttaisit	et spurttaisi	2nd sing.	olisit spurtannut	et olisi spurtannut
3rd sing.		spurttaisi	ei spurttaisi	3rd sing.	olisi spurtannut	ei olisi spurtannut
1st plur.		spurttaisimme	emme spurttaisi	1st plur.	olisimme spurtanneet	emme olisi spurtanneet
2nd plur.		spurttaisitte	ette spurttaisi	2nd plur.	olisitte spurtanneet	ette olisi spurtanneet
3rd plur.		spurttaisivat	eivät spurttaisi	3rd plur.	olisivat spurtanneet	eivät olisi spurtanneet
passive		spurtattaisiin	ei spurtattaisi	passive	olisi spurtattu	ei olisi spurtattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		spurttaa	älä spurttaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		spurtatkoon	älköön spurtatko	3rd sing.	olkoon spurtannut	älköön olko spurtannut
1st plur.		spurtatkaamme	älkäämme spurtatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		spurtatkaa	älkää spurtatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		spurtatkoot	älkööt spurtatko	3rd plur.	olkoot spurtanneet	älkööt olko spurtanneet
passive		spurtattakoon	älköön spurtattako	passive	olkoon spurtattu	älköön olko spurtattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		spurtannen	en spurtanne	1st sing.	lienen spurtannut	en liene spurtannut
2nd sing.		spurtannet	et spurtanne	2nd sing.	lienet spurtannut	et liene spurtannut
3rd sing.		spurtannee	ei spurtanne	3rd sing.	lienee spurtannut	ei liene spurtannut
1st plur.		spurtannemme	emme spurtanne	1st plur.	lienemme spurtanneet	emme liene spurtanneet
2nd plur.		spurtannette	ette spurtanne	2nd plur.	lienette spurtanneet	ette liene spurtanneet
3rd plur.		spurtannevat	eivät spurtanne	3rd plur.	lienevät spurtanneet	eivät liene spurtanneet
passive		spurtattaneen	ei spurtattane	passive	lienee spurtattu	ei liene spurtattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		spurtata		present	spurttaava	spurtattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st spurtatakseni spurtataksemme 2nd spurtataksesi spurtataksenne 3rd spurtatakseen spurtataksensa		past	spurtannut	spurtattu
2nd	inessive2	spurtatessa	spurtattaessa	agent3	spurttaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st spurtatessani spurtatessamme 2nd spurtatessasi spurtatessanne 3rd spurtatessaan spurtatessansa		negative	spurttaamaton
	instructive	spurtaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	spurttaamassa	—
	elative	spurttaamasta	—
	illative	spurttaamaan	—
	adessive	spurttaamalla	—
	abessive	spurttaamatta	—
	instructive	spurttaaman	spurtattaman
4th4	verbal noun	spurttaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st spurttaamaisillani spurttaamaisillamme 2nd spurttaamaisillasi spurttaamaisillanne 3rd spurttaamaisillaan spurttaamaisillansa

Synonyms

• pinkaista, pyrähtää, syöksyä, syöksähtää

Further reading

• “spurtata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03