tillittää

Finnish

Etymology

Onomatopoeic/Sound-symbolic +‎ -ttää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtilːitːæːˣ/, [ˈt̪ilːit̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -ilːitːæː
• Syllabification^(key): til‧lit‧tää

Verb

tillittää (dialectal)

1. (intransitive) to cry or weep, especially quietly

Conjugation

Inflection of tillittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tillitän	en tillitä	1st sing.	olen tillittänyt	en ole tillittänyt
2nd sing.		tillität	et tillitä	2nd sing.	olet tillittänyt	et ole tillittänyt
3rd sing.		tillittää	ei tillitä	3rd sing.	on tillittänyt	ei ole tillittänyt
1st plur.		tillitämme	emme tillitä	1st plur.	olemme tillittäneet	emme ole tillittäneet
2nd plur.		tillitätte	ette tillitä	2nd plur.	olette tillittäneet	ette ole tillittäneet
3rd plur.		tillittävät	eivät tillitä	3rd plur.	ovat tillittäneet	eivät ole tillittäneet
passive		tillitetään	ei tillitetä	passive	on tillitetty	ei ole tillitetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tillitin	en tillittänyt	1st sing.	olin tillittänyt	en ollut tillittänyt
2nd sing.		tillitit	et tillittänyt	2nd sing.	olit tillittänyt	et ollut tillittänyt
3rd sing.		tillitti	ei tillittänyt	3rd sing.	oli tillittänyt	ei ollut tillittänyt
1st plur.		tillitimme	emme tillittäneet	1st plur.	olimme tillittäneet	emme olleet tillittäneet
2nd plur.		tillititte	ette tillittäneet	2nd plur.	olitte tillittäneet	ette olleet tillittäneet
3rd plur.		tillittivät	eivät tillittäneet	3rd plur.	olivat tillittäneet	eivät olleet tillittäneet
passive		tillitettiin	ei tillitetty	passive	oli tillitetty	ei ollut tillitetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tillittäisin	en tillittäisi	1st sing.	olisin tillittänyt	en olisi tillittänyt
2nd sing.		tillittäisit	et tillittäisi	2nd sing.	olisit tillittänyt	et olisi tillittänyt
3rd sing.		tillittäisi	ei tillittäisi	3rd sing.	olisi tillittänyt	ei olisi tillittänyt
1st plur.		tillittäisimme	emme tillittäisi	1st plur.	olisimme tillittäneet	emme olisi tillittäneet
2nd plur.		tillittäisitte	ette tillittäisi	2nd plur.	olisitte tillittäneet	ette olisi tillittäneet
3rd plur.		tillittäisivät	eivät tillittäisi	3rd plur.	olisivat tillittäneet	eivät olisi tillittäneet
passive		tillitettäisiin	ei tillitettäisi	passive	olisi tillitetty	ei olisi tillitetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tillitä	älä tillitä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tillittäköön	älköön tillittäkö	3rd sing.	olkoon tillittänyt	älköön olko tillittänyt
1st plur.		tillittäkäämme	älkäämme tillittäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		tillittäkää	älkää tillittäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tillittäkööt	älkööt tillittäkö	3rd plur.	olkoot tillittäneet	älkööt olko tillittäneet
passive		tillitettäköön	älköön tillitettäkö	passive	olkoon tillitetty	älköön olko tillitetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tillittänen	en tillittäne	1st sing.	lienen tillittänyt	en liene tillittänyt
2nd sing.		tillittänet	et tillittäne	2nd sing.	lienet tillittänyt	et liene tillittänyt
3rd sing.		tillittänee	ei tillittäne	3rd sing.	lienee tillittänyt	ei liene tillittänyt
1st plur.		tillittänemme	emme tillittäne	1st plur.	lienemme tillittäneet	emme liene tillittäneet
2nd plur.		tillittänette	ette tillittäne	2nd plur.	lienette tillittäneet	ette liene tillittäneet
3rd plur.		tillittänevät	eivät tillittäne	3rd plur.	lienevät tillittäneet	eivät liene tillittäneet
passive		tillitettäneen	ei tillitettäne	passive	lienee tillitetty	ei liene tillitetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tillittää		present	tillittävä	tillitettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tillittääkseni tillittääksemme 2nd tillittääksesi tillittääksenne 3rd tillittääkseen tillittääksensä		past	tillittänyt	tillitetty
2nd	inessive2	tillittäessä	tillitettäessä	agent3	tillittämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tillittäessäni tillittäessämme 2nd tillittäessäsi tillittäessänne 3rd tillittäessään tillittäessänsä		negative	tillittämätön
	instructive	tillittäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form tillittää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	tillittämässä	—
	elative	tillittämästä	—
	illative	tillittämään	—
	adessive	tillittämällä	—
	abessive	tillittämättä	—
	instructive	tillittämän	tillitettämän
4th4	verbal noun	tillittäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tillittämäisilläni tillittämäisillämme 2nd tillittämäisilläsi tillittämäisillänne 3rd tillittämäisillään tillittämäisillänsä

Further reading

• “tillittää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03