virroittaa

Finnish

Etymology

virroi- +‎ -ttaa

Verb

virroittaa

1. (transitive) This word needs a definition. Please help out and add a definition, then remove the text {{rfdef}}.

Conjugation

Conjugation of virroittaa (type muistaa)

indicative
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	virroitan	en virroita	1st sing.	olen virroittanut	en ole virroittanut
2nd sing.	virroitat	et virroita	2nd sing.	olet virroittanut	et ole virroittanut
3rd sing.	virroittaa	ei virroita	3rd sing.	on virroittanut	ei ole virroittanut
1st plur.	virroitamme	emme virroita	1st plur.	olemme virroittaneet	emme ole virroittaneet
2nd plur.	virroitatte	ette virroita	2nd plur.	olette virroittaneet	ette ole virroittaneet
3rd plur.	virroittavat	eivät virroita	3rd plur.	ovat virroittaneet	eivät ole virroittaneet
passive	virroitetaan	ei virroiteta	passive	on virroitettu	ei ole virroitettu
past			pluperfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	virroitin	en virroittanut	1st sing.	olin virroittanut	en ollut virroittanut
2nd sing.	virroitit	et virroittanut	2nd sing.	olit virroittanut	et ollut virroittanut
3rd sing.	virroitti	ei virroittanut	3rd sing.	oli virroittanut	ei ollut virroittanut
1st plur.	virroitimme	emme virroittaneet	1st plur.	olimme virroittaneet	emme olleet virroittaneet
2nd plur.	virroititte	ette virroittaneet	2nd plur.	olitte virroittaneet	ette olleet virroittaneet
3rd plur.	virroittivat	eivät virroittaneet	3rd plur.	olivat virroittaneet	eivät olleet virroittaneet
passive	virroitettiin	ei virroitettu	passive	oli virroitettu	ei ollut virroitettu
conditional
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	virroittaisin	en virroittaisi	1st sing.	olisin virroittanut	en olisi virroittanut
2nd sing.	virroittaisit	et virroittaisi	2nd sing.	olisit virroittanut	et olisi virroittanut
3rd sing.	virroittaisi	ei virroittaisi	3rd sing.	olisi virroittanut	ei olisi virroittanut
1st plur.	virroittaisimme	emme virroittaisi	1st plur.	olisimme virroittaneet	emme olisi virroittaneet
2nd plur.	virroittaisitte	ette virroittaisi	2nd plur.	olisitte virroittaneet	ette olisi virroittaneet
3rd plur.	virroittaisivat	eivät virroittaisi	3rd plur.	olisivat virroittaneet	eivät olisi virroittaneet
passive	virroitettaisiin	ei virroitettaisi	passive	olisi virroitettu	ei olisi virroitettu
imperative
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	–	–	1st sing.	–	–
2nd sing.	virroita	älä virroita	2nd sing.	ole virroittanut	älä ole virroittanut
3rd sing.	virroittakoon	älköön virroittako	3rd sing.	olkoon virroittanut	älköön olko virroittanut
1st plur.	virroittakaamme	älkäämme virroittako	1st plur.	olkaamme virroittaneet	älkäämme olko virroittaneet
2nd plur.	virroittakaa	älkää virroittako	2nd plur.	olkaa virroittaneet	älkää olko virroittaneet
3rd plur.	virroittakoot	älkööt virroittako	3rd plur.	olkoot virroittaneet	älkööt olko virroittaneet
passive	virroitettakoon	älköön virroitettako	passive	olkoon virroitettu	älköön olko virroitettu
potential
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	virroittanen	en virroittane	1st sing.	lienen virroittanut	en liene virroittanut
2nd sing.	virroittanet	et virroittane	2nd sing.	lienet virroittanut	et liene virroittanut
3rd sing.	virroittanee	ei virroittane	3rd sing.	lienee virroittanut	ei liene virroittanut
1st plur.	virroittanemme	emme virroittane	1st plur.	lienemme virroittaneet	emme liene virroittaneet
2nd plur.	virroittanette	ette virroittane	2nd plur.	lienette virroittaneet	ette liene virroittaneet
3rd plur.	virroittanevat	eivät virroittane	3rd plur.	lienevät virroittaneet	eivät liene virroittaneet
passive	virroitettaneen	ei virroitettane	passive	lienee virroitettu	ei liene virroitettu

Nominal forms
infinitive				participle
		active	passive		active	passive
I		virroittaa		present	virroittava	virroitettava
long I		virroittaakseen 2		past	virroittanut	virroitettu
II	inessive	virroittaessa 1	virroitettaessa	agent	virroittama1, 3
	instructive	virroittaen	–	negative	virroittamaton
III	inessive	virroittamassa	–	1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. 3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
	elative	virroittamasta	–
	illative	virroittamaan	–
	adessive	virroittamalla	–
	abessive	virroittamatta	–
	instructive	virroittaman	virroitettaman
IV	nominative	virroittaminen
	partitive	virroittamista
V		virroittamaisillaan 2