ajanmukaistuva

Finnish

Participle

ajanmukaistuva

1. present active participle of ajanmukaistua

Declension

Inflection of ajanmukaistuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		ajanmukaistuva	ajanmukaistuvat
genitive		ajanmukaistuvan	ajanmukaistuvien
partitive		ajanmukaistuvaa	ajanmukaistuvia
illative		ajanmukaistuvaan	ajanmukaistuviin
		singular	plural
nominative		ajanmukaistuva	ajanmukaistuvat
accusative	nom.	ajanmukaistuva	ajanmukaistuvat
	gen.	ajanmukaistuvan
genitive		ajanmukaistuvan	ajanmukaistuvien ajanmukaistuvainrare
partitive		ajanmukaistuvaa	ajanmukaistuvia
inessive		ajanmukaistuvassa	ajanmukaistuvissa
elative		ajanmukaistuvasta	ajanmukaistuvista
illative		ajanmukaistuvaan	ajanmukaistuviin
adessive		ajanmukaistuvalla	ajanmukaistuvilla
ablative		ajanmukaistuvalta	ajanmukaistuvilta
allative		ajanmukaistuvalle	ajanmukaistuville
essive		ajanmukaistuvana	ajanmukaistuvina
translative		ajanmukaistuvaksi	ajanmukaistuviksi
abessive		ajanmukaistuvatta	ajanmukaistuvitta
instructive		—	ajanmukaistuvin
comitative		—	ajanmukaistuvine

Possessive forms of ajanmukaistuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ajanmukaistuvani ajanmukaistuvani accusative nom. ajanmukaistuvani ajanmukaistuvani gen. ajanmukaistuvani genitive ajanmukaistuvani ajanmukaistuvieni ajanmukaistuvainirare partitive ajanmukaistuvaani ajanmukaistuviani inessive ajanmukaistuvassani ajanmukaistuvissani elative ajanmukaistuvastani ajanmukaistuvistani illative ajanmukaistuvaani ajanmukaistuviini adessive ajanmukaistuvallani ajanmukaistuvillani ablative ajanmukaistuvaltani ajanmukaistuviltani allative ajanmukaistuvalleni ajanmukaistuvilleni essive ajanmukaistuvanani ajanmukaistuvinani translative ajanmukaistuvakseni ajanmukaistuvikseni abessive ajanmukaistuvattani ajanmukaistuvittani instructive — — comitative — ajanmukaistuvineni second-person singular possessor singular plural nominative ajanmukaistuvasi ajanmukaistuvasi accusative nom. ajanmukaistuvasi ajanmukaistuvasi gen. ajanmukaistuvasi genitive ajanmukaistuvasi ajanmukaistuviesi ajanmukaistuvaisirare partitive ajanmukaistuvaasi ajanmukaistuviasi inessive ajanmukaistuvassasi ajanmukaistuvissasi elative ajanmukaistuvastasi ajanmukaistuvistasi illative ajanmukaistuvaasi ajanmukaistuviisi adessive ajanmukaistuvallasi ajanmukaistuvillasi ablative ajanmukaistuvaltasi ajanmukaistuviltasi allative ajanmukaistuvallesi ajanmukaistuvillesi essive ajanmukaistuvanasi ajanmukaistuvinasi translative ajanmukaistuvaksesi ajanmukaistuviksesi abessive ajanmukaistuvattasi ajanmukaistuvittasi instructive — — comitative — ajanmukaistuvinesi first-person plural possessor singular plural nominative ajanmukaistuvamme ajanmukaistuvamme accusative nom. ajanmukaistuvamme ajanmukaistuvamme gen. ajanmukaistuvamme genitive ajanmukaistuvamme ajanmukaistuviemme ajanmukaistuvaimmerare partitive ajanmukaistuvaamme ajanmukaistuviamme inessive ajanmukaistuvassamme ajanmukaistuvissamme elative ajanmukaistuvastamme ajanmukaistuvistamme illative ajanmukaistuvaamme ajanmukaistuviimme adessive ajanmukaistuvallamme ajanmukaistuvillamme ablative ajanmukaistuvaltamme ajanmukaistuviltamme allative ajanmukaistuvallemme ajanmukaistuvillemme essive ajanmukaistuvanamme ajanmukaistuvinamme translative ajanmukaistuvaksemme ajanmukaistuviksemme abessive ajanmukaistuvattamme ajanmukaistuvittamme instructive — — comitative — ajanmukaistuvinemme second-person plural possessor singular plural nominative ajanmukaistuvanne ajanmukaistuvanne accusative nom. ajanmukaistuvanne ajanmukaistuvanne gen. ajanmukaistuvanne genitive ajanmukaistuvanne ajanmukaistuvienne ajanmukaistuvainnerare partitive ajanmukaistuvaanne ajanmukaistuvianne inessive ajanmukaistuvassanne ajanmukaistuvissanne elative ajanmukaistuvastanne ajanmukaistuvistanne illative ajanmukaistuvaanne ajanmukaistuviinne adessive ajanmukaistuvallanne ajanmukaistuvillanne ablative ajanmukaistuvaltanne ajanmukaistuviltanne allative ajanmukaistuvallenne ajanmukaistuvillenne essive ajanmukaistuvananne ajanmukaistuvinanne translative ajanmukaistuvaksenne ajanmukaistuviksenne abessive ajanmukaistuvattanne ajanmukaistuvittanne instructive — — comitative — ajanmukaistuvinenne third-person possessor singular plural nominative ajanmukaistuvansa ajanmukaistuvansa accusative nom. ajanmukaistuvansa ajanmukaistuvansa gen. ajanmukaistuvansa genitive ajanmukaistuvansa ajanmukaistuviensa ajanmukaistuvainsarare partitive ajanmukaistuvaansa ajanmukaistuviaan ajanmukaistuviansa inessive ajanmukaistuvassaan ajanmukaistuvassansa ajanmukaistuvissaan ajanmukaistuvissansa elative ajanmukaistuvastaan ajanmukaistuvastansa ajanmukaistuvistaan ajanmukaistuvistansa illative ajanmukaistuvaansa ajanmukaistuviinsa adessive ajanmukaistuvallaan ajanmukaistuvallansa ajanmukaistuvillaan ajanmukaistuvillansa ablative ajanmukaistuvaltaan ajanmukaistuvaltansa ajanmukaistuviltaan ajanmukaistuviltansa allative ajanmukaistuvalleen ajanmukaistuvallensa ajanmukaistuvilleen ajanmukaistuvillensa essive ajanmukaistuvanaan ajanmukaistuvanansa ajanmukaistuvinaan ajanmukaistuvinansa translative ajanmukaistuvakseen ajanmukaistuvaksensa ajanmukaistuvikseen ajanmukaistuviksensa abessive ajanmukaistuvattaan ajanmukaistuvattansa ajanmukaistuvittaan ajanmukaistuvittansa instructive — — comitative — ajanmukaistuvineen ajanmukaistuvinensa