banaalistuttu

Finnish

Verb

banaalistuttu

1. past passive indicative connegative of banaalistua

Participle

banaalistuttu

1. past passive participle of banaalistua

Declension

Inflection of banaalistuttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		banaalistuttu	banaalistutut
genitive		banaalistutun	banaalistuttujen
partitive		banaalistuttua	banaalistuttuja
illative		banaalistuttuun	banaalistuttuihin
		singular	plural
nominative		banaalistuttu	banaalistutut
accusative	nom.	banaalistuttu	banaalistutut
	gen.	banaalistutun
genitive		banaalistutun	banaalistuttujen
partitive		banaalistuttua	banaalistuttuja
inessive		banaalistutussa	banaalistutuissa
elative		banaalistutusta	banaalistutuista
illative		banaalistuttuun	banaalistuttuihin
adessive		banaalistutulla	banaalistutuilla
ablative		banaalistutulta	banaalistutuilta
allative		banaalistutulle	banaalistutuille
essive		banaalistuttuna	banaalistuttuina
translative		banaalistutuksi	banaalistutuiksi
abessive		banaalistututta	banaalistutuitta
instructive		—	banaalistutuin
comitative		—	banaalistuttuine

Possessive forms of banaalistuttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative banaalistuttuni banaalistuttuni accusative nom. banaalistuttuni banaalistuttuni gen. banaalistuttuni genitive banaalistuttuni banaalistuttujeni partitive banaalistuttuani banaalistuttujani inessive banaalistutussani banaalistutuissani elative banaalistutustani banaalistutuistani illative banaalistuttuuni banaalistuttuihini adessive banaalistutullani banaalistutuillani ablative banaalistutultani banaalistutuiltani allative banaalistutulleni banaalistutuilleni essive banaalistuttunani banaalistuttuinani translative banaalistutukseni banaalistutuikseni abessive banaalistututtani banaalistutuittani instructive — — comitative — banaalistuttuineni second-person singular possessor singular plural nominative banaalistuttusi banaalistuttusi accusative nom. banaalistuttusi banaalistuttusi gen. banaalistuttusi genitive banaalistuttusi banaalistuttujesi partitive banaalistuttuasi banaalistuttujasi inessive banaalistutussasi banaalistutuissasi elative banaalistutustasi banaalistutuistasi illative banaalistuttuusi banaalistuttuihisi adessive banaalistutullasi banaalistutuillasi ablative banaalistutultasi banaalistutuiltasi allative banaalistutullesi banaalistutuillesi essive banaalistuttunasi banaalistuttuinasi translative banaalistutuksesi banaalistutuiksesi abessive banaalistututtasi banaalistutuittasi instructive — — comitative — banaalistuttuinesi first-person plural possessor singular plural nominative banaalistuttumme banaalistuttumme accusative nom. banaalistuttumme banaalistuttumme gen. banaalistuttumme genitive banaalistuttumme banaalistuttujemme partitive banaalistuttuamme banaalistuttujamme inessive banaalistutussamme banaalistutuissamme elative banaalistutustamme banaalistutuistamme illative banaalistuttuumme banaalistuttuihimme adessive banaalistutullamme banaalistutuillamme ablative banaalistutultamme banaalistutuiltamme allative banaalistutullemme banaalistutuillemme essive banaalistuttunamme banaalistuttuinamme translative banaalistutuksemme banaalistutuiksemme abessive banaalistututtamme banaalistutuittamme instructive — — comitative — banaalistuttuinemme second-person plural possessor singular plural nominative banaalistuttunne banaalistuttunne accusative nom. banaalistuttunne banaalistuttunne gen. banaalistuttunne genitive banaalistuttunne banaalistuttujenne partitive banaalistuttuanne banaalistuttujanne inessive banaalistutussanne banaalistutuissanne elative banaalistutustanne banaalistutuistanne illative banaalistuttuunne banaalistuttuihinne adessive banaalistutullanne banaalistutuillanne ablative banaalistutultanne banaalistutuiltanne allative banaalistutullenne banaalistutuillenne essive banaalistuttunanne banaalistuttuinanne translative banaalistutuksenne banaalistutuiksenne abessive banaalistututtanne banaalistutuittanne instructive — — comitative — banaalistuttuinenne third-person possessor singular plural nominative banaalistuttunsa banaalistuttunsa accusative nom. banaalistuttunsa banaalistuttunsa gen. banaalistuttunsa genitive banaalistuttunsa banaalistuttujensa partitive banaalistuttuaan banaalistuttuansa banaalistuttujaan banaalistuttujansa inessive banaalistutussaan banaalistutussansa banaalistutuissaan banaalistutuissansa elative banaalistutustaan banaalistutustansa banaalistutuistaan banaalistutuistansa illative banaalistuttuunsa banaalistuttuihinsa adessive banaalistutullaan banaalistutullansa banaalistutuillaan banaalistutuillansa ablative banaalistutultaan banaalistutultansa banaalistutuiltaan banaalistutuiltansa allative banaalistutulleen banaalistutullensa banaalistutuilleen banaalistutuillensa essive banaalistuttunaan banaalistuttunansa banaalistuttuinaan banaalistuttuinansa translative banaalistutukseen banaalistutuksensa banaalistutuikseen banaalistutuiksensa abessive banaalistututtaan banaalistututtansa banaalistutuittaan banaalistutuittansa instructive — — comitative — banaalistuttuineen banaalistuttuinensa