Finnish edit

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈensin ˈmɑi̯nitːu/, [ˈe̞ns̠im ˈmɑ̝i̯nit̪ːu]

Adjective edit

ensin mainittu

  1. first-mentioned (having the quality of having been mentioned first)

Declension edit

Inflection of ensin mainittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative ensin mainittu ensin mainitut
genitive ensin mainitun ensin mainittujen
partitive ensin mainittua ensin mainittuja
illative ensin mainittuun ensin mainittuihin
singular plural
nominative ensin mainittu ensin mainitut
accusative nom. ensin mainittu ensin mainitut
gen. ensin mainitun
genitive ensin mainitun ensin mainittujen
partitive ensin mainittua ensin mainittuja
inessive ensin mainitussa ensin mainituissa
elative ensin mainitusta ensin mainituista
illative ensin mainittuun ensin mainittuihin
adessive ensin mainitulla ensin mainituilla
ablative ensin mainitulta ensin mainituilta
allative ensin mainitulle ensin mainituille
essive ensin mainittuna ensin mainittuina
translative ensin mainituksi ensin mainituiksi
abessive ensin mainitutta ensin mainituitta
instructive ensin mainituin
comitative ensin mainittuine
Possessive forms of ensin mainittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative ensin mainittuni ensin mainittuni
accusative nom. ensin mainittuni ensin mainittuni
gen. ensin mainittuni
genitive ensin mainittuni ensin mainittujeni
partitive ensin mainittuani ensin mainittujani
inessive ensin mainitussani ensin mainituissani
elative ensin mainitustani ensin mainituistani
illative ensin mainittuuni ensin mainittuihini
adessive ensin mainitullani ensin mainituillani
ablative ensin mainitultani ensin mainituiltani
allative ensin mainitulleni ensin mainituilleni
essive ensin mainittunani ensin mainittuinani
translative ensin mainitukseni ensin mainituikseni
abessive ensin mainituttani ensin mainituittani
instructive
comitative ensin mainittuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ensin mainittusi ensin mainittusi
accusative nom. ensin mainittusi ensin mainittusi
gen. ensin mainittusi
genitive ensin mainittusi ensin mainittujesi
partitive ensin mainittuasi ensin mainittujasi
inessive ensin mainitussasi ensin mainituissasi
elative ensin mainitustasi ensin mainituistasi
illative ensin mainittuusi ensin mainittuihisi
adessive ensin mainitullasi ensin mainituillasi
ablative ensin mainitultasi ensin mainituiltasi
allative ensin mainitullesi ensin mainituillesi
essive ensin mainittunasi ensin mainittuinasi
translative ensin mainituksesi ensin mainituiksesi
abessive ensin mainituttasi ensin mainituittasi
instructive
comitative ensin mainittuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ensin mainittumme ensin mainittumme
accusative nom. ensin mainittumme ensin mainittumme
gen. ensin mainittumme
genitive ensin mainittumme ensin mainittujemme
partitive ensin mainittuamme ensin mainittujamme
inessive ensin mainitussamme ensin mainituissamme
elative ensin mainitustamme ensin mainituistamme
illative ensin mainittuumme ensin mainittuihimme
adessive ensin mainitullamme ensin mainituillamme
ablative ensin mainitultamme ensin mainituiltamme
allative ensin mainitullemme ensin mainituillemme
essive ensin mainittunamme ensin mainittuinamme
translative ensin mainituksemme ensin mainituiksemme
abessive ensin mainituttamme ensin mainituittamme
instructive
comitative ensin mainittuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ensin mainittunne ensin mainittunne
accusative nom. ensin mainittunne ensin mainittunne
gen. ensin mainittunne
genitive ensin mainittunne ensin mainittujenne
partitive ensin mainittuanne ensin mainittujanne
inessive ensin mainitussanne ensin mainituissanne
elative ensin mainitustanne ensin mainituistanne
illative ensin mainittuunne ensin mainittuihinne
adessive ensin mainitullanne ensin mainituillanne
ablative ensin mainitultanne ensin mainituiltanne
allative ensin mainitullenne ensin mainituillenne
essive ensin mainittunanne ensin mainittuinanne
translative ensin mainituksenne ensin mainituiksenne
abessive ensin mainituttanne ensin mainituittanne
instructive
comitative ensin mainittuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ensin mainittunsa ensin mainittunsa
accusative nom. ensin mainittunsa ensin mainittunsa
gen. ensin mainittunsa
genitive ensin mainittunsa ensin mainittujensa
partitive ensin mainittuaan
ensin mainittuansa
ensin mainittujaan
ensin mainittujansa
inessive ensin mainitussaan
ensin mainitussansa
ensin mainituissaan
ensin mainituissansa
elative ensin mainitustaan
ensin mainitustansa
ensin mainituistaan
ensin mainituistansa
illative ensin mainittuunsa ensin mainittuihinsa
adessive ensin mainitullaan
ensin mainitullansa
ensin mainituillaan
ensin mainituillansa
ablative ensin mainitultaan
ensin mainitultansa
ensin mainituiltaan
ensin mainituiltansa
allative ensin mainitulleen
ensin mainitullensa
ensin mainituilleen
ensin mainituillensa
essive ensin mainittunaan
ensin mainittunansa
ensin mainittuinaan
ensin mainittuinansa
translative ensin mainitukseen
ensin mainituksensa
ensin mainituikseen
ensin mainituiksensa
abessive ensin mainituttaan
ensin mainituttansa
ensin mainituittaan
ensin mainituittansa
instructive
comitative ensin mainittuineen
ensin mainittuinensa

Further reading edit