Finnish edit

Etymology edit

epä- (un-) +‎ asiallinen (matter-of-fact)

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈepæˌɑsiɑlːinen/, [ˈe̞pæˌɑ̝s̠iˌɑ̝lːine̞n]
  • Rhymes: -ɑlːinen
  • Syllabification(key): e‧pä‧a‧si‧al‧li‧nen

Adjective edit

epäasiallinen (comparative epäasiallisempi, superlative epäasiallisin)

  1. impertinent, inappropriate, uncalled for, flippant, facetious, unbusinesslike

Declension edit

Inflection of epäasiallinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative epäasiallinen epäasialliset
genitive epäasiallisen epäasiallisten
epäasiallisien
partitive epäasiallista epäasiallisia
illative epäasialliseen epäasiallisiin
singular plural
nominative epäasiallinen epäasialliset
accusative nom. epäasiallinen epäasialliset
gen. epäasiallisen
genitive epäasiallisen epäasiallisten
epäasiallisien
partitive epäasiallista epäasiallisia
inessive epäasiallisessa epäasiallisissa
elative epäasiallisesta epäasiallisista
illative epäasialliseen epäasiallisiin
adessive epäasiallisella epäasiallisilla
ablative epäasialliselta epäasiallisilta
allative epäasialliselle epäasiallisille
essive epäasiallisena epäasiallisina
translative epäasialliseksi epäasiallisiksi
abessive epäasiallisetta epäasiallisitta
instructive epäasiallisin
comitative epäasiallisine
Possessive forms of epäasiallinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative epäasialliseni epäasialliseni
accusative nom. epäasialliseni epäasialliseni
gen. epäasialliseni
genitive epäasialliseni epäasiallisteni
epäasiallisieni
partitive epäasiallistani epäasiallisiani
inessive epäasiallisessani epäasiallisissani
elative epäasiallisestani epäasiallisistani
illative epäasialliseeni epäasiallisiini
adessive epäasiallisellani epäasiallisillani
ablative epäasialliseltani epäasiallisiltani
allative epäasialliselleni epäasiallisilleni
essive epäasiallisenani epäasiallisinani
translative epäasiallisekseni epäasiallisikseni
abessive epäasiallisettani epäasiallisittani
instructive
comitative epäasiallisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative epäasiallisesi epäasiallisesi
accusative nom. epäasiallisesi epäasiallisesi
gen. epäasiallisesi
genitive epäasiallisesi epäasiallistesi
epäasiallisiesi
partitive epäasiallistasi epäasiallisiasi
inessive epäasiallisessasi epäasiallisissasi
elative epäasiallisestasi epäasiallisistasi
illative epäasialliseesi epäasiallisiisi
adessive epäasiallisellasi epäasiallisillasi
ablative epäasialliseltasi epäasiallisiltasi
allative epäasiallisellesi epäasiallisillesi
essive epäasiallisenasi epäasiallisinasi
translative epäasialliseksesi epäasiallisiksesi
abessive epäasiallisettasi epäasiallisittasi
instructive
comitative epäasiallisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative epäasiallisemme epäasiallisemme
accusative nom. epäasiallisemme epäasiallisemme
gen. epäasiallisemme
genitive epäasiallisemme epäasiallistemme
epäasiallisiemme
partitive epäasiallistamme epäasiallisiamme
inessive epäasiallisessamme epäasiallisissamme
elative epäasiallisestamme epäasiallisistamme
illative epäasialliseemme epäasiallisiimme
adessive epäasiallisellamme epäasiallisillamme
ablative epäasialliseltamme epäasiallisiltamme
allative epäasiallisellemme epäasiallisillemme
essive epäasiallisenamme epäasiallisinamme
translative epäasialliseksemme epäasiallisiksemme
abessive epäasiallisettamme epäasiallisittamme
instructive
comitative epäasiallisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative epäasiallisenne epäasiallisenne
accusative nom. epäasiallisenne epäasiallisenne
gen. epäasiallisenne
genitive epäasiallisenne epäasiallistenne
epäasiallisienne
partitive epäasiallistanne epäasiallisianne
inessive epäasiallisessanne epäasiallisissanne
elative epäasiallisestanne epäasiallisistanne
illative epäasialliseenne epäasiallisiinne
adessive epäasiallisellanne epäasiallisillanne
ablative epäasialliseltanne epäasiallisiltanne
allative epäasiallisellenne epäasiallisillenne
essive epäasiallisenanne epäasiallisinanne
translative epäasialliseksenne epäasiallisiksenne
abessive epäasiallisettanne epäasiallisittanne
instructive
comitative epäasiallisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative epäasiallisensa epäasiallisensa
accusative nom. epäasiallisensa epäasiallisensa
gen. epäasiallisensa
genitive epäasiallisensa epäasiallistensa
epäasiallisiensa
partitive epäasiallistaan
epäasiallistansa
epäasiallisiaan
epäasiallisiansa
inessive epäasiallisessaan
epäasiallisessansa
epäasiallisissaan
epäasiallisissansa
elative epäasiallisestaan
epäasiallisestansa
epäasiallisistaan
epäasiallisistansa
illative epäasialliseensa epäasiallisiinsa
adessive epäasiallisellaan
epäasiallisellansa
epäasiallisillaan
epäasiallisillansa
ablative epäasialliseltaan
epäasialliseltansa
epäasiallisiltaan
epäasiallisiltansa
allative epäasialliselleen
epäasiallisellensa
epäasiallisilleen
epäasiallisillensa
essive epäasiallisenaan
epäasiallisenansa
epäasiallisinaan
epäasiallisinansa
translative epäasiallisekseen
epäasialliseksensa
epäasiallisikseen
epäasiallisiksensa
abessive epäasiallisettaan
epäasiallisettansa
epäasiallisittaan
epäasiallisittansa
instructive
comitative epäasiallisineen
epäasiallisinensa

Antonyms edit

Derived terms edit

Further reading edit