epäonnekas

Finnish

Etymology

epä- +‎ onnekas

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈepæˌonːekɑs/, [ˈe̞pæˌo̞nːe̞kɑ̝s̠]
• Rhymes: -onːekɑs
• Syllabification^(key): e‧pä‧on‧ne‧kas

Adjective

epäonnekas (comparative epäonnekkaampi, superlative epäonnekkain)

1. Synonym of epäonninen.

Declension

Inflection of epäonnekas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
nominative		epäonnekas	epäonnekkaat
genitive		epäonnekkaan	epäonnekkaiden epäonnekkaitten
partitive		epäonnekasta	epäonnekkaita
illative		epäonnekkaaseen	epäonnekkaisiin
		singular	plural
nominative		epäonnekas	epäonnekkaat
accusative	nom.	epäonnekas	epäonnekkaat
	gen.	epäonnekkaan
genitive		epäonnekkaan	epäonnekkaiden epäonnekkaitten epäonnekastenrare
partitive		epäonnekasta	epäonnekkaita
inessive		epäonnekkaassa	epäonnekkaissa
elative		epäonnekkaasta	epäonnekkaista
illative		epäonnekkaaseen	epäonnekkaisiin epäonnekkaihinrare
adessive		epäonnekkaalla	epäonnekkailla
ablative		epäonnekkaalta	epäonnekkailta
allative		epäonnekkaalle	epäonnekkaille
essive		epäonnekkaana	epäonnekkaina
translative		epäonnekkaaksi	epäonnekkaiksi
abessive		epäonnekkaatta	epäonnekkaitta
instructive		—	epäonnekkain
comitative		—	epäonnekkaine

Possessive forms of epäonnekas (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative epäonnekkaani epäonnekkaani accusative nom. epäonnekkaani epäonnekkaani gen. epäonnekkaani genitive epäonnekkaani epäonnekkaideni epäonnekkaitteni epäonnekastenirare partitive epäonnekastani epäonnekkaitani inessive epäonnekkaassani epäonnekkaissani elative epäonnekkaastani epäonnekkaistani illative epäonnekkaaseeni epäonnekkaisiini epäonnekkaihinirare adessive epäonnekkaallani epäonnekkaillani ablative epäonnekkaaltani epäonnekkailtani allative epäonnekkaalleni epäonnekkailleni essive epäonnekkaanani epäonnekkainani translative epäonnekkaakseni epäonnekkaikseni abessive epäonnekkaattani epäonnekkaittani instructive — — comitative — epäonnekkaineni second-person singular possessor singular plural nominative epäonnekkaasi epäonnekkaasi accusative nom. epäonnekkaasi epäonnekkaasi gen. epäonnekkaasi genitive epäonnekkaasi epäonnekkaidesi epäonnekkaittesi epäonnekastesirare partitive epäonnekastasi epäonnekkaitasi inessive epäonnekkaassasi epäonnekkaissasi elative epäonnekkaastasi epäonnekkaistasi illative epäonnekkaaseesi epäonnekkaisiisi epäonnekkaihisirare adessive epäonnekkaallasi epäonnekkaillasi ablative epäonnekkaaltasi epäonnekkailtasi allative epäonnekkaallesi epäonnekkaillesi essive epäonnekkaanasi epäonnekkainasi translative epäonnekkaaksesi epäonnekkaiksesi abessive epäonnekkaattasi epäonnekkaittasi instructive — — comitative — epäonnekkainesi first-person plural possessor singular plural nominative epäonnekkaamme epäonnekkaamme accusative nom. epäonnekkaamme epäonnekkaamme gen. epäonnekkaamme genitive epäonnekkaamme epäonnekkaidemme epäonnekkaittemme epäonnekastemmerare partitive epäonnekastamme epäonnekkaitamme inessive epäonnekkaassamme epäonnekkaissamme elative epäonnekkaastamme epäonnekkaistamme illative epäonnekkaaseemme epäonnekkaisiimme epäonnekkaihimmerare adessive epäonnekkaallamme epäonnekkaillamme ablative epäonnekkaaltamme epäonnekkailtamme allative epäonnekkaallemme epäonnekkaillemme essive epäonnekkaanamme epäonnekkainamme translative epäonnekkaaksemme epäonnekkaiksemme abessive epäonnekkaattamme epäonnekkaittamme instructive — — comitative — epäonnekkainemme second-person plural possessor singular plural nominative epäonnekkaanne epäonnekkaanne accusative nom. epäonnekkaanne epäonnekkaanne gen. epäonnekkaanne genitive epäonnekkaanne epäonnekkaidenne epäonnekkaittenne epäonnekastennerare partitive epäonnekastanne epäonnekkaitanne inessive epäonnekkaassanne epäonnekkaissanne elative epäonnekkaastanne epäonnekkaistanne illative epäonnekkaaseenne epäonnekkaisiinne epäonnekkaihinnerare adessive epäonnekkaallanne epäonnekkaillanne ablative epäonnekkaaltanne epäonnekkailtanne allative epäonnekkaallenne epäonnekkaillenne essive epäonnekkaananne epäonnekkainanne translative epäonnekkaaksenne epäonnekkaiksenne abessive epäonnekkaattanne epäonnekkaittanne instructive — — comitative — epäonnekkainenne third-person possessor singular plural nominative epäonnekkaansa epäonnekkaansa accusative nom. epäonnekkaansa epäonnekkaansa gen. epäonnekkaansa genitive epäonnekkaansa epäonnekkaidensa epäonnekkaittensa epäonnekastensarare partitive epäonnekastaan epäonnekastansa epäonnekkaitaan epäonnekkaitansa inessive epäonnekkaassaan epäonnekkaassansa epäonnekkaissaan epäonnekkaissansa elative epäonnekkaastaan epäonnekkaastansa epäonnekkaistaan epäonnekkaistansa illative epäonnekkaaseensa epäonnekkaisiinsa epäonnekkaihinsarare adessive epäonnekkaallaan epäonnekkaallansa epäonnekkaillaan epäonnekkaillansa ablative epäonnekkaaltaan epäonnekkaaltansa epäonnekkailtaan epäonnekkailtansa allative epäonnekkaalleen epäonnekkaallensa epäonnekkailleen epäonnekkaillensa essive epäonnekkaanaan epäonnekkaanansa epäonnekkainaan epäonnekkainansa translative epäonnekkaakseen epäonnekkaaksensa epäonnekkaikseen epäonnekkaiksensa abessive epäonnekkaattaan epäonnekkaattansa epäonnekkaittaan epäonnekkaittansa instructive — — comitative — epäonnekkaineen epäonnekkainensa

Derived terms

• epäonnekkaasti