erikoisosaaminen

Finnish

Etymology

erikois- +‎ osaaminen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈerikoi̯sˌosɑːminen/, [ˈe̞riko̞i̯s̠ˌo̞s̠ɑ̝ːˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): e‧ri‧kois‧o‧saa‧mi‧nen

Noun

erikoisosaaminen

1. special skill

Declension

Inflection of erikoisosaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		erikoisosaaminen	erikoisosaamiset
genitive		erikoisosaamisen	erikoisosaamisten erikoisosaamisien
partitive		erikoisosaamista	erikoisosaamisia
illative		erikoisosaamiseen	erikoisosaamisiin
		singular	plural
nominative		erikoisosaaminen	erikoisosaamiset
accusative	nom.	erikoisosaaminen	erikoisosaamiset
	gen.	erikoisosaamisen
genitive		erikoisosaamisen	erikoisosaamisten erikoisosaamisien
partitive		erikoisosaamista	erikoisosaamisia
inessive		erikoisosaamisessa	erikoisosaamisissa
elative		erikoisosaamisesta	erikoisosaamisista
illative		erikoisosaamiseen	erikoisosaamisiin
adessive		erikoisosaamisella	erikoisosaamisilla
ablative		erikoisosaamiselta	erikoisosaamisilta
allative		erikoisosaamiselle	erikoisosaamisille
essive		erikoisosaamisena	erikoisosaamisina
translative		erikoisosaamiseksi	erikoisosaamisiksi
abessive		erikoisosaamisetta	erikoisosaamisitta
instructive		—	erikoisosaamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of erikoisosaaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative erikoisosaamiseni erikoisosaamiseni accusative nom. erikoisosaamiseni erikoisosaamiseni gen. erikoisosaamiseni genitive erikoisosaamiseni erikoisosaamisteni erikoisosaamisieni partitive erikoisosaamistani erikoisosaamisiani inessive erikoisosaamisessani erikoisosaamisissani elative erikoisosaamisestani erikoisosaamisistani illative erikoisosaamiseeni erikoisosaamisiini adessive erikoisosaamisellani erikoisosaamisillani ablative erikoisosaamiseltani erikoisosaamisiltani allative erikoisosaamiselleni erikoisosaamisilleni essive erikoisosaamisenani erikoisosaamisinani translative erikoisosaamisekseni erikoisosaamisikseni abessive erikoisosaamisettani erikoisosaamisittani instructive — — comitative — erikoisosaamisineni second-person singular possessor singular plural nominative erikoisosaamisesi erikoisosaamisesi accusative nom. erikoisosaamisesi erikoisosaamisesi gen. erikoisosaamisesi genitive erikoisosaamisesi erikoisosaamistesi erikoisosaamisiesi partitive erikoisosaamistasi erikoisosaamisiasi inessive erikoisosaamisessasi erikoisosaamisissasi elative erikoisosaamisestasi erikoisosaamisistasi illative erikoisosaamiseesi erikoisosaamisiisi adessive erikoisosaamisellasi erikoisosaamisillasi ablative erikoisosaamiseltasi erikoisosaamisiltasi allative erikoisosaamisellesi erikoisosaamisillesi essive erikoisosaamisenasi erikoisosaamisinasi translative erikoisosaamiseksesi erikoisosaamisiksesi abessive erikoisosaamisettasi erikoisosaamisittasi instructive — — comitative — erikoisosaamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative erikoisosaamisemme erikoisosaamisemme accusative nom. erikoisosaamisemme erikoisosaamisemme gen. erikoisosaamisemme genitive erikoisosaamisemme erikoisosaamistemme erikoisosaamisiemme partitive erikoisosaamistamme erikoisosaamisiamme inessive erikoisosaamisessamme erikoisosaamisissamme elative erikoisosaamisestamme erikoisosaamisistamme illative erikoisosaamiseemme erikoisosaamisiimme adessive erikoisosaamisellamme erikoisosaamisillamme ablative erikoisosaamiseltamme erikoisosaamisiltamme allative erikoisosaamisellemme erikoisosaamisillemme essive erikoisosaamisenamme erikoisosaamisinamme translative erikoisosaamiseksemme erikoisosaamisiksemme abessive erikoisosaamisettamme erikoisosaamisittamme instructive — — comitative — erikoisosaamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative erikoisosaamisenne erikoisosaamisenne accusative nom. erikoisosaamisenne erikoisosaamisenne gen. erikoisosaamisenne genitive erikoisosaamisenne erikoisosaamistenne erikoisosaamisienne partitive erikoisosaamistanne erikoisosaamisianne inessive erikoisosaamisessanne erikoisosaamisissanne elative erikoisosaamisestanne erikoisosaamisistanne illative erikoisosaamiseenne erikoisosaamisiinne adessive erikoisosaamisellanne erikoisosaamisillanne ablative erikoisosaamiseltanne erikoisosaamisiltanne allative erikoisosaamisellenne erikoisosaamisillenne essive erikoisosaamisenanne erikoisosaamisinanne translative erikoisosaamiseksenne erikoisosaamisiksenne abessive erikoisosaamisettanne erikoisosaamisittanne instructive — — comitative — erikoisosaamisinenne third-person possessor singular plural nominative erikoisosaamisensa erikoisosaamisensa accusative nom. erikoisosaamisensa erikoisosaamisensa gen. erikoisosaamisensa genitive erikoisosaamisensa erikoisosaamistensa erikoisosaamisiensa partitive erikoisosaamistaan erikoisosaamistansa erikoisosaamisiaan erikoisosaamisiansa inessive erikoisosaamisessaan erikoisosaamisessansa erikoisosaamisissaan erikoisosaamisissansa elative erikoisosaamisestaan erikoisosaamisestansa erikoisosaamisistaan erikoisosaamisistansa illative erikoisosaamiseensa erikoisosaamisiinsa adessive erikoisosaamisellaan erikoisosaamisellansa erikoisosaamisillaan erikoisosaamisillansa ablative erikoisosaamiseltaan erikoisosaamiseltansa erikoisosaamisiltaan erikoisosaamisiltansa allative erikoisosaamiselleen erikoisosaamisellensa erikoisosaamisilleen erikoisosaamisillensa essive erikoisosaamisenaan erikoisosaamisenansa erikoisosaamisinaan erikoisosaamisinansa translative erikoisosaamisekseen erikoisosaamiseksensa erikoisosaamisikseen erikoisosaamisiksensa abessive erikoisosaamisettaan erikoisosaamisettansa erikoisosaamisittaan erikoisosaamisittansa instructive — — comitative — erikoisosaamisineen erikoisosaamisinensa

Further reading

• “erikoisosaaminen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02