etuoikeutettu

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈetuˌoi̯keu̯tetːu(ˣ)/, [ˈe̞t̪uˌo̞i̯k̟e̞u̯ˌt̪e̞t̪ːu(ʔ)]
• Rhymes: -etːu
• Syllabification^(key): e‧tu‧oi‧keu‧tet‧tu

Adjective

etuoikeutettu (comparative etuoikeutetumpi, superlative etuoikeutetuin)

1. privileged

Declension

Inflection of etuoikeutettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		etuoikeutettu	etuoikeutetut
genitive		etuoikeutetun	etuoikeutettujen
partitive		etuoikeutettua	etuoikeutettuja
illative		etuoikeutettuun	etuoikeutettuihin
		singular	plural
nominative		etuoikeutettu	etuoikeutetut
accusative	nom.	etuoikeutettu	etuoikeutetut
	gen.	etuoikeutetun
genitive		etuoikeutetun	etuoikeutettujen
partitive		etuoikeutettua	etuoikeutettuja
inessive		etuoikeutetussa	etuoikeutetuissa
elative		etuoikeutetusta	etuoikeutetuista
illative		etuoikeutettuun	etuoikeutettuihin
adessive		etuoikeutetulla	etuoikeutetuilla
ablative		etuoikeutetulta	etuoikeutetuilta
allative		etuoikeutetulle	etuoikeutetuille
essive		etuoikeutettuna	etuoikeutettuina
translative		etuoikeutetuksi	etuoikeutetuiksi
abessive		etuoikeutetutta	etuoikeutetuitta
instructive		—	etuoikeutetuin
comitative		—	etuoikeutettuine

Possessive forms of etuoikeutettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative etuoikeutettuni etuoikeutettuni accusative nom. etuoikeutettuni etuoikeutettuni gen. etuoikeutettuni genitive etuoikeutettuni etuoikeutettujeni partitive etuoikeutettuani etuoikeutettujani inessive etuoikeutetussani etuoikeutetuissani elative etuoikeutetustani etuoikeutetuistani illative etuoikeutettuuni etuoikeutettuihini adessive etuoikeutetullani etuoikeutetuillani ablative etuoikeutetultani etuoikeutetuiltani allative etuoikeutetulleni etuoikeutetuilleni essive etuoikeutettunani etuoikeutettuinani translative etuoikeutetukseni etuoikeutetuikseni abessive etuoikeutetuttani etuoikeutetuittani instructive — — comitative — etuoikeutettuineni second-person singular possessor singular plural nominative etuoikeutettusi etuoikeutettusi accusative nom. etuoikeutettusi etuoikeutettusi gen. etuoikeutettusi genitive etuoikeutettusi etuoikeutettujesi partitive etuoikeutettuasi etuoikeutettujasi inessive etuoikeutetussasi etuoikeutetuissasi elative etuoikeutetustasi etuoikeutetuistasi illative etuoikeutettuusi etuoikeutettuihisi adessive etuoikeutetullasi etuoikeutetuillasi ablative etuoikeutetultasi etuoikeutetuiltasi allative etuoikeutetullesi etuoikeutetuillesi essive etuoikeutettunasi etuoikeutettuinasi translative etuoikeutetuksesi etuoikeutetuiksesi abessive etuoikeutetuttasi etuoikeutetuittasi instructive — — comitative — etuoikeutettuinesi first-person plural possessor singular plural nominative etuoikeutettumme etuoikeutettumme accusative nom. etuoikeutettumme etuoikeutettumme gen. etuoikeutettumme genitive etuoikeutettumme etuoikeutettujemme partitive etuoikeutettuamme etuoikeutettujamme inessive etuoikeutetussamme etuoikeutetuissamme elative etuoikeutetustamme etuoikeutetuistamme illative etuoikeutettuumme etuoikeutettuihimme adessive etuoikeutetullamme etuoikeutetuillamme ablative etuoikeutetultamme etuoikeutetuiltamme allative etuoikeutetullemme etuoikeutetuillemme essive etuoikeutettunamme etuoikeutettuinamme translative etuoikeutetuksemme etuoikeutetuiksemme abessive etuoikeutetuttamme etuoikeutetuittamme instructive — — comitative — etuoikeutettuinemme second-person plural possessor singular plural nominative etuoikeutettunne etuoikeutettunne accusative nom. etuoikeutettunne etuoikeutettunne gen. etuoikeutettunne genitive etuoikeutettunne etuoikeutettujenne partitive etuoikeutettuanne etuoikeutettujanne inessive etuoikeutetussanne etuoikeutetuissanne elative etuoikeutetustanne etuoikeutetuistanne illative etuoikeutettuunne etuoikeutettuihinne adessive etuoikeutetullanne etuoikeutetuillanne ablative etuoikeutetultanne etuoikeutetuiltanne allative etuoikeutetullenne etuoikeutetuillenne essive etuoikeutettunanne etuoikeutettuinanne translative etuoikeutetuksenne etuoikeutetuiksenne abessive etuoikeutetuttanne etuoikeutetuittanne instructive — — comitative — etuoikeutettuinenne third-person possessor singular plural nominative etuoikeutettunsa etuoikeutettunsa accusative nom. etuoikeutettunsa etuoikeutettunsa gen. etuoikeutettunsa genitive etuoikeutettunsa etuoikeutettujensa partitive etuoikeutettuaan etuoikeutettuansa etuoikeutettujaan etuoikeutettujansa inessive etuoikeutetussaan etuoikeutetussansa etuoikeutetuissaan etuoikeutetuissansa elative etuoikeutetustaan etuoikeutetustansa etuoikeutetuistaan etuoikeutetuistansa illative etuoikeutettuunsa etuoikeutettuihinsa adessive etuoikeutetullaan etuoikeutetullansa etuoikeutetuillaan etuoikeutetuillansa ablative etuoikeutetultaan etuoikeutetultansa etuoikeutetuiltaan etuoikeutetuiltansa allative etuoikeutetulleen etuoikeutetullensa etuoikeutetuilleen etuoikeutetuillensa essive etuoikeutettunaan etuoikeutettunansa etuoikeutettuinaan etuoikeutettuinansa translative etuoikeutetukseen etuoikeutetuksensa etuoikeutetuikseen etuoikeutetuiksensa abessive etuoikeutetuttaan etuoikeutetuttansa etuoikeutetuittaan etuoikeutetuittansa instructive — — comitative — etuoikeutettuineen etuoikeutettuinensa

Derived terms

• etuoikeutetusti

Participle

etuoikeutettu

1. past passive participle of etuoikeuttaa

Further reading

• “etuoikeutettu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02