eventiivi

Finnish

Etymology

Internationalism (see English eventive).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈeʋentiːʋi/, [ˈe̞ʋe̞nˌt̪iːʋi]
• Rhymes: -iːʋi
• Syllabification^(key): e‧ven‧tii‧vi

Noun

eventiivi

1. (grammar) eventive

Declension

Inflection of eventiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		eventiivi	eventiivit
genitive		eventiivin	eventiivien
partitive		eventiiviä	eventiivejä
illative		eventiiviin	eventiiveihin
		singular	plural
nominative		eventiivi	eventiivit
accusative	nom.	eventiivi	eventiivit
	gen.	eventiivin
genitive		eventiivin	eventiivien
partitive		eventiiviä	eventiivejä
inessive		eventiivissä	eventiiveissä
elative		eventiivistä	eventiiveistä
illative		eventiiviin	eventiiveihin
adessive		eventiivillä	eventiiveillä
ablative		eventiiviltä	eventiiveiltä
allative		eventiiville	eventiiveille
essive		eventiivinä	eventiiveinä
translative		eventiiviksi	eventiiveiksi
instructive		—	eventiivein
abessive		eventiivittä	eventiiveittä
comitative		—	eventiiveineen

Possessive forms of eventiivi (type risti)
possessor	singular	plural
1st person	eventiivini	eventiivimme
2nd person	eventiivisi	eventiivinne
3rd person	eventiivinsä