harhapäätelmä

Finnish

Etymology

harha +‎ päätelmä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrhɑˌpæːtelmæ/, [ˈhɑ̝rhɑ̝ˌpæːt̪e̞lmæ]
• Rhymes: -æːtelmæ
• Syllabification^(key): har‧ha‧pää‧tel‧mä

Noun

harhapäätelmä

1. mistaken conclusion

Declension

Inflection of harhapäätelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		harhapäätelmä	harhapäätelmät
genitive		harhapäätelmän	harhapäätelmien
partitive		harhapäätelmää	harhapäätelmiä
illative		harhapäätelmään	harhapäätelmiin
		singular	plural
nominative		harhapäätelmä	harhapäätelmät
accusative	nom.	harhapäätelmä	harhapäätelmät
	gen.	harhapäätelmän
genitive		harhapäätelmän	harhapäätelmien harhapäätelmäinrare
partitive		harhapäätelmää	harhapäätelmiä
inessive		harhapäätelmässä	harhapäätelmissä
elative		harhapäätelmästä	harhapäätelmistä
illative		harhapäätelmään	harhapäätelmiin
adessive		harhapäätelmällä	harhapäätelmillä
ablative		harhapäätelmältä	harhapäätelmiltä
allative		harhapäätelmälle	harhapäätelmille
essive		harhapäätelmänä	harhapäätelminä
translative		harhapäätelmäksi	harhapäätelmiksi
abessive		harhapäätelmättä	harhapäätelmittä
instructive		—	harhapäätelmin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of harhapäätelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative harhapäätelmäni harhapäätelmäni accusative nom. harhapäätelmäni harhapäätelmäni gen. harhapäätelmäni genitive harhapäätelmäni harhapäätelmieni harhapäätelmäinirare partitive harhapäätelmääni harhapäätelmiäni inessive harhapäätelmässäni harhapäätelmissäni elative harhapäätelmästäni harhapäätelmistäni illative harhapäätelmääni harhapäätelmiini adessive harhapäätelmälläni harhapäätelmilläni ablative harhapäätelmältäni harhapäätelmiltäni allative harhapäätelmälleni harhapäätelmilleni essive harhapäätelmänäni harhapäätelminäni translative harhapäätelmäkseni harhapäätelmikseni abessive harhapäätelmättäni harhapäätelmittäni instructive — — comitative — harhapäätelmineni second-person singular possessor singular plural nominative harhapäätelmäsi harhapäätelmäsi accusative nom. harhapäätelmäsi harhapäätelmäsi gen. harhapäätelmäsi genitive harhapäätelmäsi harhapäätelmiesi harhapäätelmäisirare partitive harhapäätelmääsi harhapäätelmiäsi inessive harhapäätelmässäsi harhapäätelmissäsi elative harhapäätelmästäsi harhapäätelmistäsi illative harhapäätelmääsi harhapäätelmiisi adessive harhapäätelmälläsi harhapäätelmilläsi ablative harhapäätelmältäsi harhapäätelmiltäsi allative harhapäätelmällesi harhapäätelmillesi essive harhapäätelmänäsi harhapäätelminäsi translative harhapäätelmäksesi harhapäätelmiksesi abessive harhapäätelmättäsi harhapäätelmittäsi instructive — — comitative — harhapäätelminesi first-person plural possessor singular plural nominative harhapäätelmämme harhapäätelmämme accusative nom. harhapäätelmämme harhapäätelmämme gen. harhapäätelmämme genitive harhapäätelmämme harhapäätelmiemme harhapäätelmäimmerare partitive harhapäätelmäämme harhapäätelmiämme inessive harhapäätelmässämme harhapäätelmissämme elative harhapäätelmästämme harhapäätelmistämme illative harhapäätelmäämme harhapäätelmiimme adessive harhapäätelmällämme harhapäätelmillämme ablative harhapäätelmältämme harhapäätelmiltämme allative harhapäätelmällemme harhapäätelmillemme essive harhapäätelmänämme harhapäätelminämme translative harhapäätelmäksemme harhapäätelmiksemme abessive harhapäätelmättämme harhapäätelmittämme instructive — — comitative — harhapäätelminemme second-person plural possessor singular plural nominative harhapäätelmänne harhapäätelmänne accusative nom. harhapäätelmänne harhapäätelmänne gen. harhapäätelmänne genitive harhapäätelmänne harhapäätelmienne harhapäätelmäinnerare partitive harhapäätelmäänne harhapäätelmiänne inessive harhapäätelmässänne harhapäätelmissänne elative harhapäätelmästänne harhapäätelmistänne illative harhapäätelmäänne harhapäätelmiinne adessive harhapäätelmällänne harhapäätelmillänne ablative harhapäätelmältänne harhapäätelmiltänne allative harhapäätelmällenne harhapäätelmillenne essive harhapäätelmänänne harhapäätelminänne translative harhapäätelmäksenne harhapäätelmiksenne abessive harhapäätelmättänne harhapäätelmittänne instructive — — comitative — harhapäätelminenne third-person possessor singular plural nominative harhapäätelmänsä harhapäätelmänsä accusative nom. harhapäätelmänsä harhapäätelmänsä gen. harhapäätelmänsä genitive harhapäätelmänsä harhapäätelmiensä harhapäätelmäinsärare partitive harhapäätelmäänsä harhapäätelmiään harhapäätelmiänsä inessive harhapäätelmässään harhapäätelmässänsä harhapäätelmissään harhapäätelmissänsä elative harhapäätelmästään harhapäätelmästänsä harhapäätelmistään harhapäätelmistänsä illative harhapäätelmäänsä harhapäätelmiinsä adessive harhapäätelmällään harhapäätelmällänsä harhapäätelmillään harhapäätelmillänsä ablative harhapäätelmältään harhapäätelmältänsä harhapäätelmiltään harhapäätelmiltänsä allative harhapäätelmälleen harhapäätelmällensä harhapäätelmilleen harhapäätelmillensä essive harhapäätelmänään harhapäätelmänänsä harhapäätelminään harhapäätelminänsä translative harhapäätelmäkseen harhapäätelmäksensä harhapäätelmikseen harhapäätelmiksensä abessive harhapäätelmättään harhapäätelmättänsä harhapäätelmittään harhapäätelmittänsä instructive — — comitative — harhapäätelmineen harhapäätelminensä

Further reading

• “harhapäätelmä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02