heinähukka
Finnish
editEtymology
editheinä (“grass”) + hukka (“wolf”)
Pronunciation
editNoun
editheinähukka
Declension
editInflection of heinähukka (Kotus type 10*A/koira, kk-k gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | heinähukka | heinähukat | |
genitive | heinähukan | heinähukkien | |
partitive | heinähukkaa | heinähukkia | |
illative | heinähukkaan | heinähukkiin | |
singular | plural | ||
nominative | heinähukka | heinähukat | |
accusative | nom. | heinähukka | heinähukat |
gen. | heinähukan | ||
genitive | heinähukan | heinähukkien heinähukkain rare | |
partitive | heinähukkaa | heinähukkia | |
inessive | heinähukassa | heinähukissa | |
elative | heinähukasta | heinähukista | |
illative | heinähukkaan | heinähukkiin | |
adessive | heinähukalla | heinähukilla | |
ablative | heinähukalta | heinähukilta | |
allative | heinähukalle | heinähukille | |
essive | heinähukkana | heinähukkina | |
translative | heinähukaksi | heinähukiksi | |
abessive | heinähukatta | heinähukitta | |
instructive | — | heinähukin | |
comitative | See the possessive forms below. |