huipputapaus

Finnish

Etymology

huippu +‎ tapaus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhui̯pːuˌtɑpɑus/, [ˈhui̯pːuˌt̪ɑ̝pɑ̝us̠]
• Rhymes: -ɑpɑus
• Syllabification^(key): huip‧pu‧ta‧pa‧us

Noun

huipputapaus

1. climax (of an event, etc.)

Declension

Inflection of huipputapaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		huipputapaus	huipputapaukset
genitive		huipputapauksen	huipputapausten huipputapauksien
partitive		huipputapausta	huipputapauksia
illative		huipputapaukseen	huipputapauksiin
		singular	plural
nominative		huipputapaus	huipputapaukset
accusative	nom.	huipputapaus	huipputapaukset
	gen.	huipputapauksen
genitive		huipputapauksen	huipputapausten huipputapauksien
partitive		huipputapausta	huipputapauksia
inessive		huipputapauksessa	huipputapauksissa
elative		huipputapauksesta	huipputapauksista
illative		huipputapaukseen	huipputapauksiin
adessive		huipputapauksella	huipputapauksilla
ablative		huipputapaukselta	huipputapauksilta
allative		huipputapaukselle	huipputapauksille
essive		huipputapauksena	huipputapauksina
translative		huipputapaukseksi	huipputapauksiksi
abessive		huipputapauksetta	huipputapauksitta
instructive		—	huipputapauksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of huipputapaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative huipputapaukseni huipputapaukseni accusative nom. huipputapaukseni huipputapaukseni gen. huipputapaukseni genitive huipputapaukseni huipputapausteni huipputapauksieni partitive huipputapaustani huipputapauksiani inessive huipputapauksessani huipputapauksissani elative huipputapauksestani huipputapauksistani illative huipputapaukseeni huipputapauksiini adessive huipputapauksellani huipputapauksillani ablative huipputapaukseltani huipputapauksiltani allative huipputapaukselleni huipputapauksilleni essive huipputapauksenani huipputapauksinani translative huipputapauksekseni huipputapauksikseni abessive huipputapauksettani huipputapauksittani instructive — — comitative — huipputapauksineni second-person singular possessor singular plural nominative huipputapauksesi huipputapauksesi accusative nom. huipputapauksesi huipputapauksesi gen. huipputapauksesi genitive huipputapauksesi huipputapaustesi huipputapauksiesi partitive huipputapaustasi huipputapauksiasi inessive huipputapauksessasi huipputapauksissasi elative huipputapauksestasi huipputapauksistasi illative huipputapaukseesi huipputapauksiisi adessive huipputapauksellasi huipputapauksillasi ablative huipputapaukseltasi huipputapauksiltasi allative huipputapauksellesi huipputapauksillesi essive huipputapauksenasi huipputapauksinasi translative huipputapaukseksesi huipputapauksiksesi abessive huipputapauksettasi huipputapauksittasi instructive — — comitative — huipputapauksinesi first-person plural possessor singular plural nominative huipputapauksemme huipputapauksemme accusative nom. huipputapauksemme huipputapauksemme gen. huipputapauksemme genitive huipputapauksemme huipputapaustemme huipputapauksiemme partitive huipputapaustamme huipputapauksiamme inessive huipputapauksessamme huipputapauksissamme elative huipputapauksestamme huipputapauksistamme illative huipputapaukseemme huipputapauksiimme adessive huipputapauksellamme huipputapauksillamme ablative huipputapaukseltamme huipputapauksiltamme allative huipputapauksellemme huipputapauksillemme essive huipputapauksenamme huipputapauksinamme translative huipputapaukseksemme huipputapauksiksemme abessive huipputapauksettamme huipputapauksittamme instructive — — comitative — huipputapauksinemme second-person plural possessor singular plural nominative huipputapauksenne huipputapauksenne accusative nom. huipputapauksenne huipputapauksenne gen. huipputapauksenne genitive huipputapauksenne huipputapaustenne huipputapauksienne partitive huipputapaustanne huipputapauksianne inessive huipputapauksessanne huipputapauksissanne elative huipputapauksestanne huipputapauksistanne illative huipputapaukseenne huipputapauksiinne adessive huipputapauksellanne huipputapauksillanne ablative huipputapaukseltanne huipputapauksiltanne allative huipputapauksellenne huipputapauksillenne essive huipputapauksenanne huipputapauksinanne translative huipputapaukseksenne huipputapauksiksenne abessive huipputapauksettanne huipputapauksittanne instructive — — comitative — huipputapauksinenne third-person possessor singular plural nominative huipputapauksensa huipputapauksensa accusative nom. huipputapauksensa huipputapauksensa gen. huipputapauksensa genitive huipputapauksensa huipputapaustensa huipputapauksiensa partitive huipputapaustaan huipputapaustansa huipputapauksiaan huipputapauksiansa inessive huipputapauksessaan huipputapauksessansa huipputapauksissaan huipputapauksissansa elative huipputapauksestaan huipputapauksestansa huipputapauksistaan huipputapauksistansa illative huipputapaukseensa huipputapauksiinsa adessive huipputapauksellaan huipputapauksellansa huipputapauksillaan huipputapauksillansa ablative huipputapaukseltaan huipputapaukseltansa huipputapauksiltaan huipputapauksiltansa allative huipputapaukselleen huipputapauksellensa huipputapauksilleen huipputapauksillensa essive huipputapauksenaan huipputapauksenansa huipputapauksinaan huipputapauksinansa translative huipputapauksekseen huipputapaukseksensa huipputapauksikseen huipputapauksiksensa abessive huipputapauksettaan huipputapauksettansa huipputapauksittaan huipputapauksittansa instructive — — comitative — huipputapauksineen huipputapauksinensa

Further reading

• “huipputapaus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02