huumorimies

Finnish

Etymology

From huumori +‎ mies.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuːmoriˌmie̯s/, [ˈhuːmo̞riˌmie̞̯s̠]
• Rhymes: -ies
• Syllabification^(key): huu‧mo‧ri‧mies

Noun

huumorimies

1. funny man, humorist

   Synonyms: vitsiniekka, humoristi

Declension

Inflection of huumorimies (Kotus type 42/mies, no gradation)
nominative		huumorimies	huumorimiehet
genitive		huumorimiehen	huumorimiesten huumorimiehien
partitive		huumorimiestä	huumorimiehiä
illative		huumorimieheen	huumorimiehiin
		singular	plural
nominative		huumorimies	huumorimiehet
accusative	nom.	huumorimies	huumorimiehet
	gen.	huumorimiehen
genitive		huumorimiehen	huumorimiesten huumorimiehien
partitive		huumorimiestä	huumorimiehiä
inessive		huumorimiehessä	huumorimiehissä
elative		huumorimiehestä	huumorimiehistä
illative		huumorimieheen	huumorimiehiin
adessive		huumorimiehellä	huumorimiehillä
ablative		huumorimieheltä	huumorimiehiltä
allative		huumorimiehelle	huumorimiehille
essive		huumorimiehenä	huumorimiehinä
translative		huumorimieheksi	huumorimiehiksi
abessive		huumorimiehettä	huumorimiehittä
instructive		—	huumorimiehin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of huumorimies (Kotus type 42/mies, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative huumorimieheni huumorimieheni accusative nom. huumorimieheni huumorimieheni gen. huumorimieheni genitive huumorimieheni huumorimiesteni huumorimiehieni partitive huumorimiestäni huumorimiehiäni inessive huumorimiehessäni huumorimiehissäni elative huumorimiehestäni huumorimiehistäni illative huumorimieheeni huumorimiehiini adessive huumorimiehelläni huumorimiehilläni ablative huumorimieheltäni huumorimiehiltäni allative huumorimiehelleni huumorimiehilleni essive huumorimiehenäni huumorimiehinäni translative huumorimiehekseni huumorimiehikseni abessive huumorimiehettäni huumorimiehittäni instructive — — comitative — huumorimiehineni second-person singular possessor singular plural nominative huumorimiehesi huumorimiehesi accusative nom. huumorimiehesi huumorimiehesi gen. huumorimiehesi genitive huumorimiehesi huumorimiestesi huumorimiehiesi partitive huumorimiestäsi huumorimiehiäsi inessive huumorimiehessäsi huumorimiehissäsi elative huumorimiehestäsi huumorimiehistäsi illative huumorimieheesi huumorimiehiisi adessive huumorimiehelläsi huumorimiehilläsi ablative huumorimieheltäsi huumorimiehiltäsi allative huumorimiehellesi huumorimiehillesi essive huumorimiehenäsi huumorimiehinäsi translative huumorimieheksesi huumorimiehiksesi abessive huumorimiehettäsi huumorimiehittäsi instructive — — comitative — huumorimiehinesi first-person plural possessor singular plural nominative huumorimiehemme huumorimiehemme accusative nom. huumorimiehemme huumorimiehemme gen. huumorimiehemme genitive huumorimiehemme huumorimiestemme huumorimiehiemme partitive huumorimiestämme huumorimiehiämme inessive huumorimiehessämme huumorimiehissämme elative huumorimiehestämme huumorimiehistämme illative huumorimieheemme huumorimiehiimme adessive huumorimiehellämme huumorimiehillämme ablative huumorimieheltämme huumorimiehiltämme allative huumorimiehellemme huumorimiehillemme essive huumorimiehenämme huumorimiehinämme translative huumorimieheksemme huumorimiehiksemme abessive huumorimiehettämme huumorimiehittämme instructive — — comitative — huumorimiehinemme second-person plural possessor singular plural nominative huumorimiehenne huumorimiehenne accusative nom. huumorimiehenne huumorimiehenne gen. huumorimiehenne genitive huumorimiehenne huumorimiestenne huumorimiehienne partitive huumorimiestänne huumorimiehiänne inessive huumorimiehessänne huumorimiehissänne elative huumorimiehestänne huumorimiehistänne illative huumorimieheenne huumorimiehiinne adessive huumorimiehellänne huumorimiehillänne ablative huumorimieheltänne huumorimiehiltänne allative huumorimiehellenne huumorimiehillenne essive huumorimiehenänne huumorimiehinänne translative huumorimieheksenne huumorimiehiksenne abessive huumorimiehettänne huumorimiehittänne instructive — — comitative — huumorimiehinenne third-person possessor singular plural nominative huumorimiehensä huumorimiehensä accusative nom. huumorimiehensä huumorimiehensä gen. huumorimiehensä genitive huumorimiehensä huumorimiestensä huumorimiehiensä partitive huumorimiestään huumorimiestänsä huumorimiehiään huumorimiehiänsä inessive huumorimiehessään huumorimiehessänsä huumorimiehissään huumorimiehissänsä elative huumorimiehestään huumorimiehestänsä huumorimiehistään huumorimiehistänsä illative huumorimieheensä huumorimiehiinsä adessive huumorimiehellään huumorimiehellänsä huumorimiehillään huumorimiehillänsä ablative huumorimieheltään huumorimieheltänsä huumorimiehiltään huumorimiehiltänsä allative huumorimiehelleen huumorimiehellensä huumorimiehilleen huumorimiehillensä essive huumorimiehenään huumorimiehenänsä huumorimiehinään huumorimiehinänsä translative huumorimiehekseen huumorimieheksensä huumorimiehikseen huumorimiehiksensä abessive huumorimiehettään huumorimiehettänsä huumorimiehittään huumorimiehittänsä instructive — — comitative — huumorimiehineen huumorimiehinensä

Further reading

• “huumorimies”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02