itsetietoinen

Finnish

Etymology

itse- +‎ tietoinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈitse(ˣ)ˌtie̯toi̯nen/, [ˈits̠e̞(t̪̚)ˌt̪ie̞̯t̪o̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -ietoinen
• Syllabification^(key): it‧se‧tie‧toi‧nen

Adjective

itsetietoinen (comparative itsetietoisempi, superlative itsetietoisin)

1. self-confident

Declension

Inflection of itsetietoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		itsetietoinen	itsetietoiset
genitive		itsetietoisen	itsetietoisten itsetietoisien
partitive		itsetietoista	itsetietoisia
illative		itsetietoiseen	itsetietoisiin
		singular	plural
nominative		itsetietoinen	itsetietoiset
accusative	nom.	itsetietoinen	itsetietoiset
	gen.	itsetietoisen
genitive		itsetietoisen	itsetietoisten itsetietoisien
partitive		itsetietoista	itsetietoisia
inessive		itsetietoisessa	itsetietoisissa
elative		itsetietoisesta	itsetietoisista
illative		itsetietoiseen	itsetietoisiin
adessive		itsetietoisella	itsetietoisilla
ablative		itsetietoiselta	itsetietoisilta
allative		itsetietoiselle	itsetietoisille
essive		itsetietoisena	itsetietoisina
translative		itsetietoiseksi	itsetietoisiksi
abessive		itsetietoisetta	itsetietoisitta
instructive		—	itsetietoisin
comitative		—	itsetietoisine

Possessive forms of itsetietoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative itsetietoiseni itsetietoiseni accusative nom. itsetietoiseni itsetietoiseni gen. itsetietoiseni genitive itsetietoiseni itsetietoisteni itsetietoisieni partitive itsetietoistani itsetietoisiani inessive itsetietoisessani itsetietoisissani elative itsetietoisestani itsetietoisistani illative itsetietoiseeni itsetietoisiini adessive itsetietoisellani itsetietoisillani ablative itsetietoiseltani itsetietoisiltani allative itsetietoiselleni itsetietoisilleni essive itsetietoisenani itsetietoisinani translative itsetietoisekseni itsetietoisikseni abessive itsetietoisettani itsetietoisittani instructive — — comitative — itsetietoisineni second-person singular possessor singular plural nominative itsetietoisesi itsetietoisesi accusative nom. itsetietoisesi itsetietoisesi gen. itsetietoisesi genitive itsetietoisesi itsetietoistesi itsetietoisiesi partitive itsetietoistasi itsetietoisiasi inessive itsetietoisessasi itsetietoisissasi elative itsetietoisestasi itsetietoisistasi illative itsetietoiseesi itsetietoisiisi adessive itsetietoisellasi itsetietoisillasi ablative itsetietoiseltasi itsetietoisiltasi allative itsetietoisellesi itsetietoisillesi essive itsetietoisenasi itsetietoisinasi translative itsetietoiseksesi itsetietoisiksesi abessive itsetietoisettasi itsetietoisittasi instructive — — comitative — itsetietoisinesi first-person plural possessor singular plural nominative itsetietoisemme itsetietoisemme accusative nom. itsetietoisemme itsetietoisemme gen. itsetietoisemme genitive itsetietoisemme itsetietoistemme itsetietoisiemme partitive itsetietoistamme itsetietoisiamme inessive itsetietoisessamme itsetietoisissamme elative itsetietoisestamme itsetietoisistamme illative itsetietoiseemme itsetietoisiimme adessive itsetietoisellamme itsetietoisillamme ablative itsetietoiseltamme itsetietoisiltamme allative itsetietoisellemme itsetietoisillemme essive itsetietoisenamme itsetietoisinamme translative itsetietoiseksemme itsetietoisiksemme abessive itsetietoisettamme itsetietoisittamme instructive — — comitative — itsetietoisinemme second-person plural possessor singular plural nominative itsetietoisenne itsetietoisenne accusative nom. itsetietoisenne itsetietoisenne gen. itsetietoisenne genitive itsetietoisenne itsetietoistenne itsetietoisienne partitive itsetietoistanne itsetietoisianne inessive itsetietoisessanne itsetietoisissanne elative itsetietoisestanne itsetietoisistanne illative itsetietoiseenne itsetietoisiinne adessive itsetietoisellanne itsetietoisillanne ablative itsetietoiseltanne itsetietoisiltanne allative itsetietoisellenne itsetietoisillenne essive itsetietoisenanne itsetietoisinanne translative itsetietoiseksenne itsetietoisiksenne abessive itsetietoisettanne itsetietoisittanne instructive — — comitative — itsetietoisinenne third-person possessor singular plural nominative itsetietoisensa itsetietoisensa accusative nom. itsetietoisensa itsetietoisensa gen. itsetietoisensa genitive itsetietoisensa itsetietoistensa itsetietoisiensa partitive itsetietoistaan itsetietoistansa itsetietoisiaan itsetietoisiansa inessive itsetietoisessaan itsetietoisessansa itsetietoisissaan itsetietoisissansa elative itsetietoisestaan itsetietoisestansa itsetietoisistaan itsetietoisistansa illative itsetietoiseensa itsetietoisiinsa adessive itsetietoisellaan itsetietoisellansa itsetietoisillaan itsetietoisillansa ablative itsetietoiseltaan itsetietoiseltansa itsetietoisiltaan itsetietoisiltansa allative itsetietoiselleen itsetietoisellensa itsetietoisilleen itsetietoisillensa essive itsetietoisenaan itsetietoisenansa itsetietoisinaan itsetietoisinansa translative itsetietoisekseen itsetietoiseksensa itsetietoisikseen itsetietoisiksensa abessive itsetietoisettaan itsetietoisettansa itsetietoisittaan itsetietoisittansa instructive — — comitative — itsetietoisineen itsetietoisinensa

Derived terms

• itsetietoisesti
• itsetietoisuus

Further reading

• “itsetietoinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02