järkeenkäyvä

Finnish

Etymology

järkeen +‎ käyvä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjærkeːnˌkæy̯ʋæ/, [ˈjærk̟e̞ːŋˌk̟æy̯ʋæ]
• Rhymes: -æyʋæ
• Syllabification^(key): jär‧keen‧käy‧vä

Adjective

järkeenkäyvä (comparative järkeenkäyvempi, superlative järkeenkäyvin)

1. Alternative form of järkeenkäypä.

Declension

Inflection of järkeenkäyvä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		järkeenkäyvä	järkeenkäyvät
genitive		järkeenkäyvän	järkeenkäyvien
partitive		järkeenkäyvää	järkeenkäyviä
illative		järkeenkäyvään	järkeenkäyviin
		singular	plural
nominative		järkeenkäyvä	järkeenkäyvät
accusative	nom.	järkeenkäyvä	järkeenkäyvät
	gen.	järkeenkäyvän
genitive		järkeenkäyvän	järkeenkäyvien järkeenkäyväinrare
partitive		järkeenkäyvää	järkeenkäyviä
inessive		järkeenkäyvässä	järkeenkäyvissä
elative		järkeenkäyvästä	järkeenkäyvistä
illative		järkeenkäyvään	järkeenkäyviin
adessive		järkeenkäyvällä	järkeenkäyvillä
ablative		järkeenkäyvältä	järkeenkäyviltä
allative		järkeenkäyvälle	järkeenkäyville
essive		järkeenkäyvänä	järkeenkäyvinä
translative		järkeenkäyväksi	järkeenkäyviksi
abessive		järkeenkäyvättä	järkeenkäyvittä
instructive		—	järkeenkäyvin
comitative		—	järkeenkäyvine

Possessive forms of järkeenkäyvä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative järkeenkäyväni järkeenkäyväni accusative nom. järkeenkäyväni järkeenkäyväni gen. järkeenkäyväni genitive järkeenkäyväni järkeenkäyvieni järkeenkäyväinirare partitive järkeenkäyvääni järkeenkäyviäni inessive järkeenkäyvässäni järkeenkäyvissäni elative järkeenkäyvästäni järkeenkäyvistäni illative järkeenkäyvääni järkeenkäyviini adessive järkeenkäyvälläni järkeenkäyvilläni ablative järkeenkäyvältäni järkeenkäyviltäni allative järkeenkäyvälleni järkeenkäyvilleni essive järkeenkäyvänäni järkeenkäyvinäni translative järkeenkäyväkseni järkeenkäyvikseni abessive järkeenkäyvättäni järkeenkäyvittäni instructive — — comitative — järkeenkäyvineni second-person singular possessor singular plural nominative järkeenkäyväsi järkeenkäyväsi accusative nom. järkeenkäyväsi järkeenkäyväsi gen. järkeenkäyväsi genitive järkeenkäyväsi järkeenkäyviesi järkeenkäyväisirare partitive järkeenkäyvääsi järkeenkäyviäsi inessive järkeenkäyvässäsi järkeenkäyvissäsi elative järkeenkäyvästäsi järkeenkäyvistäsi illative järkeenkäyvääsi järkeenkäyviisi adessive järkeenkäyvälläsi järkeenkäyvilläsi ablative järkeenkäyvältäsi järkeenkäyviltäsi allative järkeenkäyvällesi järkeenkäyvillesi essive järkeenkäyvänäsi järkeenkäyvinäsi translative järkeenkäyväksesi järkeenkäyviksesi abessive järkeenkäyvättäsi järkeenkäyvittäsi instructive — — comitative — järkeenkäyvinesi first-person plural possessor singular plural nominative järkeenkäyvämme järkeenkäyvämme accusative nom. järkeenkäyvämme järkeenkäyvämme gen. järkeenkäyvämme genitive järkeenkäyvämme järkeenkäyviemme järkeenkäyväimmerare partitive järkeenkäyväämme järkeenkäyviämme inessive järkeenkäyvässämme järkeenkäyvissämme elative järkeenkäyvästämme järkeenkäyvistämme illative järkeenkäyväämme järkeenkäyviimme adessive järkeenkäyvällämme järkeenkäyvillämme ablative järkeenkäyvältämme järkeenkäyviltämme allative järkeenkäyvällemme järkeenkäyvillemme essive järkeenkäyvänämme järkeenkäyvinämme translative järkeenkäyväksemme järkeenkäyviksemme abessive järkeenkäyvättämme järkeenkäyvittämme instructive — — comitative — järkeenkäyvinemme second-person plural possessor singular plural nominative järkeenkäyvänne järkeenkäyvänne accusative nom. järkeenkäyvänne järkeenkäyvänne gen. järkeenkäyvänne genitive järkeenkäyvänne järkeenkäyvienne järkeenkäyväinnerare partitive järkeenkäyväänne järkeenkäyviänne inessive järkeenkäyvässänne järkeenkäyvissänne elative järkeenkäyvästänne järkeenkäyvistänne illative järkeenkäyväänne järkeenkäyviinne adessive järkeenkäyvällänne järkeenkäyvillänne ablative järkeenkäyvältänne järkeenkäyviltänne allative järkeenkäyvällenne järkeenkäyvillenne essive järkeenkäyvänänne järkeenkäyvinänne translative järkeenkäyväksenne järkeenkäyviksenne abessive järkeenkäyvättänne järkeenkäyvittänne instructive — — comitative — järkeenkäyvinenne third-person possessor singular plural nominative järkeenkäyvänsä järkeenkäyvänsä accusative nom. järkeenkäyvänsä järkeenkäyvänsä gen. järkeenkäyvänsä genitive järkeenkäyvänsä järkeenkäyviensä järkeenkäyväinsärare partitive järkeenkäyväänsä järkeenkäyviään järkeenkäyviänsä inessive järkeenkäyvässään järkeenkäyvässänsä järkeenkäyvissään järkeenkäyvissänsä elative järkeenkäyvästään järkeenkäyvästänsä järkeenkäyvistään järkeenkäyvistänsä illative järkeenkäyväänsä järkeenkäyviinsä adessive järkeenkäyvällään järkeenkäyvällänsä järkeenkäyvillään järkeenkäyvillänsä ablative järkeenkäyvältään järkeenkäyvältänsä järkeenkäyviltään järkeenkäyviltänsä allative järkeenkäyvälleen järkeenkäyvällensä järkeenkäyvilleen järkeenkäyvillensä essive järkeenkäyvänään järkeenkäyvänänsä järkeenkäyvinään järkeenkäyvinänsä translative järkeenkäyväkseen järkeenkäyväksensä järkeenkäyvikseen järkeenkäyviksensä abessive järkeenkäyvättään järkeenkäyvättänsä järkeenkäyvittään järkeenkäyvittänsä instructive — — comitative — järkeenkäyvineen järkeenkäyvinensä

Derived terms

• järkeenkäyvyys
• järkeenkäyvästi

Further reading

• “järkeenkäyvä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02