keskeel
Ingrian edit
| ↗︎○ | allative | keskelle |
|---|---|---|
| ○ | adessive | keskeel |
| ○↘︎ | ablative | keskelt |
Etymology edit
From Proto-Finnic *keski-. Akin to Finnish keskellä.
Pronunciation edit
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkeskelːæ/, [ˈke̞s̠ke̞lʲː]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈkeskeːl/, [ˈke̞ʃke̝ːl]
- Rhymes: -eskelː, -eskeːl
- Hyphenation: kes‧keel
Adverb edit
keskeel
- (of location) in between; in the middle
- 1937, N. S. Popova, translated by A. Kolesova, Arifmetikan oppikirja alkușkoulua vart (I. osa), Leningrad: Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7:
- Kaks kruggaa yllääl, kaks kruggaa allaal, yks kruga keskeel.
- Two circles above, two circles below, one circle in between.
Preposition edit
keskeel (+ partitive)
- (of location) in the middle of
- 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[1], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7:
- j ono i pehmitösmerkkinnä ennen vokalaa, keskeel sannaa, niku nimis: Valja, Manja, Kolja, Katja j.n.e.
- j is also a palatalisation mark before a vowel, in the middle of a word, like in the names: Valja, Manja, Kolja, Katja etc.
Coordinate terms edit
Related terms edit
References edit
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 159