third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
kirkkovaltuutettunsa
|
kirkkovaltuutettunsa
|
accusative
|
nom.
|
kirkkovaltuutettunsa
|
kirkkovaltuutettunsa
|
gen.
|
kirkkovaltuutettunsa
|
genitive
|
kirkkovaltuutettunsa
|
kirkkovaltuutettujensa
|
partitive
|
kirkkovaltuutettuaan kirkkovaltuutettuansa
|
kirkkovaltuutettujaan kirkkovaltuutettujansa
|
inessive
|
kirkkovaltuutetussaan kirkkovaltuutetussansa
|
kirkkovaltuutetuissaan kirkkovaltuutetuissansa
|
elative
|
kirkkovaltuutetustaan kirkkovaltuutetustansa
|
kirkkovaltuutetuistaan kirkkovaltuutetuistansa
|
illative
|
kirkkovaltuutettuunsa
|
kirkkovaltuutettuihinsa
|
adessive
|
kirkkovaltuutetullaan kirkkovaltuutetullansa
|
kirkkovaltuutetuillaan kirkkovaltuutetuillansa
|
ablative
|
kirkkovaltuutetultaan kirkkovaltuutetultansa
|
kirkkovaltuutetuiltaan kirkkovaltuutetuiltansa
|
allative
|
kirkkovaltuutetulleen kirkkovaltuutetullensa
|
kirkkovaltuutetuilleen kirkkovaltuutetuillensa
|
essive
|
kirkkovaltuutettunaan kirkkovaltuutettunansa
|
kirkkovaltuutettuinaan kirkkovaltuutettuinansa
|
translative
|
kirkkovaltuutetukseen kirkkovaltuutetuksensa
|
kirkkovaltuutetuikseen kirkkovaltuutetuiksensa
|
abessive
|
kirkkovaltuutetuttaan kirkkovaltuutetuttansa
|
kirkkovaltuutetuittaan kirkkovaltuutetuittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
kirkkovaltuutettuineen kirkkovaltuutettuinensa
|