kookoo

English

Noun

kookoo (countable and uncountable, plural kookoos)

1. Alternative form of kuku

Finnish

Etymology

< kk, abbreviation for konekivääri (“machine gun”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkoːkoː/, [ˈko̞ːko̞ː]
• Rhymes: -oːkoː
• Syllabification^(key): koo‧koo

Noun

kookoo (colloquial)

1. machine gun

Declension

Inflection of kookoo (Kotus type 18/maa, no gradation)
nominative		kookoo	kookoot
genitive		kookoon	kookoiden kookoitten
partitive		kookoota	kookoita
illative		kookoohon	kookoihin
		singular	plural
nominative		kookoo	kookoot
accusative	nom.	kookoo	kookoot
	gen.	kookoon
genitive		kookoon	kookoiden kookoitten
partitive		kookoota	kookoita
inessive		kookoossa	kookoissa
elative		kookoosta	kookoista
illative		kookoohon	kookoihin
adessive		kookoolla	kookoilla
ablative		kookoolta	kookoilta
allative		kookoolle	kookoille
essive		kookoona	kookoina
translative		kookooksi	kookoiksi
abessive		kookootta	kookoitta
instructive		—	kookoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kookoo (Kotus type 18/maa, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kookooni kookooni accusative nom. kookooni kookooni gen. kookooni genitive kookooni kookoideni kookoitteni partitive kookootani kookoitani inessive kookoossani kookoissani elative kookoostani kookoistani illative kookoohoni kookoihini adessive kookoollani kookoillani ablative kookooltani kookoiltani allative kookoolleni kookoilleni essive kookoonani kookoinani translative kookookseni kookoikseni abessive kookoottani kookoittani instructive — — comitative — kookoineni second-person singular possessor singular plural nominative kookoosi kookoosi accusative nom. kookoosi kookoosi gen. kookoosi genitive kookoosi kookoidesi kookoittesi partitive kookootasi kookoitasi inessive kookoossasi kookoissasi elative kookoostasi kookoistasi illative kookoohosi kookoihisi adessive kookoollasi kookoillasi ablative kookooltasi kookoiltasi allative kookoollesi kookoillesi essive kookoonasi kookoinasi translative kookooksesi kookoiksesi abessive kookoottasi kookoittasi instructive — — comitative — kookoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kookoomme kookoomme accusative nom. kookoomme kookoomme gen. kookoomme genitive kookoomme kookoidemme kookoittemme partitive kookootamme kookoitamme inessive kookoossamme kookoissamme elative kookoostamme kookoistamme illative kookoohomme kookoihimme adessive kookoollamme kookoillamme ablative kookooltamme kookoiltamme allative kookoollemme kookoillemme essive kookoonamme kookoinamme translative kookooksemme kookoiksemme abessive kookoottamme kookoittamme instructive — — comitative — kookoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kookoonne kookoonne accusative nom. kookoonne kookoonne gen. kookoonne genitive kookoonne kookoidenne kookoittenne partitive kookootanne kookoitanne inessive kookoossanne kookoissanne elative kookoostanne kookoistanne illative kookoohonne kookoihinne adessive kookoollanne kookoillanne ablative kookooltanne kookoiltanne allative kookoollenne kookoillenne essive kookoonanne kookoinanne translative kookooksenne kookoiksenne abessive kookoottanne kookoittanne instructive — — comitative — kookoinenne third-person possessor singular plural nominative kookoonsa kookoonsa accusative nom. kookoonsa kookoonsa gen. kookoonsa genitive kookoonsa kookoidensa kookoittensa partitive kookootaan kookootansa kookoitaan kookoitansa inessive kookoossaan kookoossansa kookoissaan kookoissansa elative kookoostaan kookoostansa kookoistaan kookoistansa illative kookoohonsa kookoihinsa adessive kookoollaan kookoollansa kookoillaan kookoillansa ablative kookooltaan kookooltansa kookoiltaan kookoiltansa allative kookoolleen kookoollensa kookoilleen kookoillensa essive kookoonaan kookoonansa kookoinaan kookoinansa translative kookookseen kookooksensa kookoikseen kookoiksensa abessive kookoottaan kookoottansa kookoittaan kookoittansa instructive — — comitative — kookoineen kookoinensa