loppuikä

Finnish

Etymology

loppu +‎ ikä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlopːuˌikæ/, [ˈlo̞pːuˌik̟æ]
• Rhymes: -ikæ
• Syllabification^(key): lop‧pu‧i‧kä

Noun

loppuikä

1. the rest of one's life

Declension

Inflection of loppuikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)
nominative		loppuikä	loppuiät
genitive		loppuiän	loppuikien
partitive		loppuikää	loppuikiä
illative		loppuikään	loppuikiin
		singular	plural
nominative		loppuikä	loppuiät
accusative	nom.	loppuikä	loppuiät
	gen.	loppuiän
genitive		loppuiän	loppuikien loppuikäinrare
partitive		loppuikää	loppuikiä
inessive		loppuiässä	loppui’issä
elative		loppuiästä	loppui’istä
illative		loppuikään	loppuikiin
adessive		loppuiällä	loppui’illä
ablative		loppuiältä	loppui’iltä
allative		loppuiälle	loppui’ille
essive		loppuikänä	loppuikinä
translative		loppuiäksi	loppui’iksi
abessive		loppuiättä	loppui’ittä
instructive		—	loppui’in
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of loppuikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative loppuikäni loppuikäni accusative nom. loppuikäni loppuikäni gen. loppuikäni genitive loppuikäni loppuikieni loppuikäinirare partitive loppuikääni loppuikiäni inessive loppuiässäni loppui’issäni elative loppuiästäni loppui’istäni illative loppuikääni loppuikiini adessive loppuiälläni loppui’illäni ablative loppuiältäni loppui’iltäni allative loppuiälleni loppui’illeni essive loppuikänäni loppuikinäni translative loppuiäkseni loppui’ikseni abessive loppuiättäni loppui’ittäni instructive — — comitative — loppuikineni second-person singular possessor singular plural nominative loppuikäsi loppuikäsi accusative nom. loppuikäsi loppuikäsi gen. loppuikäsi genitive loppuikäsi loppuikiesi loppuikäisirare partitive loppuikääsi loppuikiäsi inessive loppuiässäsi loppui’issäsi elative loppuiästäsi loppui’istäsi illative loppuikääsi loppuikiisi adessive loppuiälläsi loppui’illäsi ablative loppuiältäsi loppui’iltäsi allative loppuiällesi loppui’illesi essive loppuikänäsi loppuikinäsi translative loppuiäksesi loppui’iksesi abessive loppuiättäsi loppui’ittäsi instructive — — comitative — loppuikinesi first-person plural possessor singular plural nominative loppuikämme loppuikämme accusative nom. loppuikämme loppuikämme gen. loppuikämme genitive loppuikämme loppuikiemme loppuikäimmerare partitive loppuikäämme loppuikiämme inessive loppuiässämme loppui’issämme elative loppuiästämme loppui’istämme illative loppuikäämme loppuikiimme adessive loppuiällämme loppui’illämme ablative loppuiältämme loppui’iltämme allative loppuiällemme loppui’illemme essive loppuikänämme loppuikinämme translative loppuiäksemme loppui’iksemme abessive loppuiättämme loppui’ittämme instructive — — comitative — loppuikinemme second-person plural possessor singular plural nominative loppuikänne loppuikänne accusative nom. loppuikänne loppuikänne gen. loppuikänne genitive loppuikänne loppuikienne loppuikäinnerare partitive loppuikäänne loppuikiänne inessive loppuiässänne loppui’issänne elative loppuiästänne loppui’istänne illative loppuikäänne loppuikiinne adessive loppuiällänne loppui’illänne ablative loppuiältänne loppui’iltänne allative loppuiällenne loppui’illenne essive loppuikänänne loppuikinänne translative loppuiäksenne loppui’iksenne abessive loppuiättänne loppui’ittänne instructive — — comitative — loppuikinenne third-person possessor singular plural nominative loppuikänsä loppuikänsä accusative nom. loppuikänsä loppuikänsä gen. loppuikänsä genitive loppuikänsä loppuikiensä loppuikäinsärare partitive loppuikäänsä loppuikiään loppuikiänsä inessive loppuiässään loppuiässänsä loppui’issään loppui’issänsä elative loppuiästään loppuiästänsä loppui’istään loppui’istänsä illative loppuikäänsä loppuikiinsä adessive loppuiällään loppuiällänsä loppui’illään loppui’illänsä ablative loppuiältään loppuiältänsä loppui’iltään loppui’iltänsä allative loppuiälleen loppuiällensä loppui’illeen loppui’illensä essive loppuikänään loppuikänänsä loppuikinään loppuikinänsä translative loppuiäkseen loppuiäksensä loppui’ikseen loppui’iksensä abessive loppuiättään loppuiättänsä loppui’ittään loppui’ittänsä instructive — — comitative — loppuikineen loppuikinensä

Further reading

• “loppuikä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• ikäloppu