luottokelpoinen

FinnishEdit

EtymologyEdit

luotto +‎ kelpoinen

AdjectiveEdit

luottokelpoinen (comparative luottokelpoisempi, superlative luottokelpoisin)

  1. creditworthy (deemed likely to repay debts; having an acceptable credit rating)

DeclensionEdit

Inflection of luottokelpoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative luottokelpoinen luottokelpoiset
genitive luottokelpoisen luottokelpoisten
luottokelpoisien
partitive luottokelpoista luottokelpoisia
illative luottokelpoiseen luottokelpoisiin
singular plural
nominative luottokelpoinen luottokelpoiset
accusative nom. luottokelpoinen luottokelpoiset
gen. luottokelpoisen
genitive luottokelpoisen luottokelpoisten
luottokelpoisien
partitive luottokelpoista luottokelpoisia
inessive luottokelpoisessa luottokelpoisissa
elative luottokelpoisesta luottokelpoisista
illative luottokelpoiseen luottokelpoisiin
adessive luottokelpoisella luottokelpoisilla
ablative luottokelpoiselta luottokelpoisilta
allative luottokelpoiselle luottokelpoisille
essive luottokelpoisena luottokelpoisina
translative luottokelpoiseksi luottokelpoisiksi
instructive luottokelpoisin
abessive luottokelpoisetta luottokelpoisitta
comitative luottokelpoisine
Possessive forms of luottokelpoinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person luottokelpoiseni luottokelpoisemme
2nd person luottokelpoisesi luottokelpoisenne
3rd person luottokelpoisensa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Derived termsEdit