third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
mielenvikaisuutensa
|
mielenvikaisuutensa
|
accusative
|
nom.
|
mielenvikaisuutensa
|
mielenvikaisuutensa
|
gen.
|
mielenvikaisuutensa
|
genitive
|
mielenvikaisuutensa
|
mielenvikaisuuksiensa
|
partitive
|
mielenvikaisuuttaan mielenvikaisuuttansa
|
mielenvikaisuuksiaan mielenvikaisuuksiansa
|
inessive
|
mielenvikaisuudessaan mielenvikaisuudessansa
|
mielenvikaisuuksissaan mielenvikaisuuksissansa
|
elative
|
mielenvikaisuudestaan mielenvikaisuudestansa
|
mielenvikaisuuksistaan mielenvikaisuuksistansa
|
illative
|
mielenvikaisuuteensa
|
mielenvikaisuuksiinsa
|
adessive
|
mielenvikaisuudellaan mielenvikaisuudellansa
|
mielenvikaisuuksillaan mielenvikaisuuksillansa
|
ablative
|
mielenvikaisuudeltaan mielenvikaisuudeltansa
|
mielenvikaisuuksiltaan mielenvikaisuuksiltansa
|
allative
|
mielenvikaisuudelleen mielenvikaisuudellensa
|
mielenvikaisuuksilleen mielenvikaisuuksillensa
|
essive
|
mielenvikaisuutenaan mielenvikaisuutenansa
|
mielenvikaisuuksinaan mielenvikaisuuksinansa
|
translative
|
mielenvikaisuudekseen mielenvikaisuudeksensa
|
mielenvikaisuuksikseen mielenvikaisuuksiksensa
|
abessive
|
mielenvikaisuudettaan mielenvikaisuudettansa
|
mielenvikaisuuksittaan mielenvikaisuuksittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
mielenvikaisuuksineen mielenvikaisuuksinensa
|