oikeushenkilö

Finnish

Etymology

oikeus +‎ henkilö

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈoi̯keusˌheŋkilø/, [ˈo̞i̯ke̞us̠ˌhe̞ŋkilø̞]
• Rhymes: -eŋkilø
• Syllabification^(key): oi‧ke‧us‧hen‧ki‧lö

Noun

oikeushenkilö

1. (law) juridical person, legal person

Declension

Inflection of oikeushenkilö (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		oikeushenkilö	oikeushenkilöt
genitive		oikeushenkilön	oikeushenkilöjen oikeushenkilöiden oikeushenkilöitten
partitive		oikeushenkilöä	oikeushenkilöjä oikeushenkilöitä
illative		oikeushenkilöön	oikeushenkilöihin
		singular	plural
nominative		oikeushenkilö	oikeushenkilöt
accusative	nom.	oikeushenkilö	oikeushenkilöt
	gen.	oikeushenkilön
genitive		oikeushenkilön	oikeushenkilöjen oikeushenkilöiden oikeushenkilöitten
partitive		oikeushenkilöä	oikeushenkilöjä oikeushenkilöitä
inessive		oikeushenkilössä	oikeushenkilöissä
elative		oikeushenkilöstä	oikeushenkilöistä
illative		oikeushenkilöön	oikeushenkilöihin
adessive		oikeushenkilöllä	oikeushenkilöillä
ablative		oikeushenkilöltä	oikeushenkilöiltä
allative		oikeushenkilölle	oikeushenkilöille
essive		oikeushenkilönä	oikeushenkilöinä
translative		oikeushenkilöksi	oikeushenkilöiksi
instructive		—	oikeushenkilöin
abessive		oikeushenkilöttä	oikeushenkilöittä
comitative		—	oikeushenkilöineen

Possessive forms of oikeushenkilö (type palvelu)
possessor	singular	plural
1st person	oikeushenkilöni	oikeushenkilömme
2nd person	oikeushenkilösi	oikeushenkilönne
3rd person	oikeushenkilönsä

Hypernyms

• oikeussubjekti

Coordinate terms

• luonnollinen henkilö

Anagrams

• henkilöoikeus