third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
oikeustaistelunsa
|
oikeustaistelunsa
|
accusative
|
nom.
|
oikeustaistelunsa
|
oikeustaistelunsa
|
gen.
|
oikeustaistelunsa
|
genitive
|
oikeustaistelunsa
|
oikeustaistelujensa oikeustaisteluidensa oikeustaisteluittensa
|
partitive
|
oikeustaisteluaan oikeustaisteluansa
|
oikeustaistelujaan oikeustaisteluitaan oikeustaistelujansa oikeustaisteluitansa
|
inessive
|
oikeustaistelussaan oikeustaistelussansa
|
oikeustaisteluissaan oikeustaisteluissansa
|
elative
|
oikeustaistelustaan oikeustaistelustansa
|
oikeustaisteluistaan oikeustaisteluistansa
|
illative
|
oikeustaisteluunsa
|
oikeustaisteluihinsa
|
adessive
|
oikeustaistelullaan oikeustaistelullansa
|
oikeustaisteluillaan oikeustaisteluillansa
|
ablative
|
oikeustaistelultaan oikeustaistelultansa
|
oikeustaisteluiltaan oikeustaisteluiltansa
|
allative
|
oikeustaistelulleen oikeustaistelullensa
|
oikeustaisteluilleen oikeustaisteluillensa
|
essive
|
oikeustaistelunaan oikeustaistelunansa
|
oikeustaisteluinaan oikeustaisteluinansa
|
translative
|
oikeustaistelukseen oikeustaisteluksensa
|
oikeustaisteluikseen oikeustaisteluiksensa
|
abessive
|
oikeustaisteluttaan oikeustaisteluttansa
|
oikeustaisteluittaan oikeustaisteluittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
oikeustaisteluineen oikeustaisteluinensa
|