sovittu

FinnishEdit

AdjectiveEdit

sovittu ‎(not comparable)

  1. agreed
  2. appointed

DeclensionEdit

Inflection of sovittu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative sovittu sovitut
genitive sovitun sovittujen
partitive sovittua sovittuja
illative sovittuun sovittuihin
singular plural
nominative sovittu sovitut
accusative nom. sovittu sovitut
gen. sovitun
genitive sovitun sovittujen
partitive sovittua sovittuja
inessive sovitussa sovituissa
elative sovitusta sovituista
illative sovittuun sovittuihin
adessive sovitulla sovituilla
ablative sovitulta sovituilta
allative sovitulle sovituille
essive sovittuna sovittuina
translative sovituksi sovituiksi
instructive sovituin
abessive sovitutta sovituitta
comitative sovittuine

Related termsEdit

VerbEdit

sovittu

  1. Past passive participle of sopia.

InterjectionEdit

sovittu

  1. agreed!
    Tarjoan sinulle tästä pyörästä satasen. -Sovittu!
    I offer to you one hundred for this bicycle. -Agreed!
Read in another language