sublatiivi

Finnish

Etymology

Internationalism (see English sublative).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsubˌlɑtiːʋi/, [ˈs̠ubˌlɑt̪iːʋi]
• Rhymes: -ɑtiːʋi
• Syllabification: sub‧la‧tii‧vi

Noun

sublatiivi

1. (grammar) sublative, sublative case

Declension

Inflection of sublatiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		sublatiivi	sublatiivit
genitive		sublatiivin	sublatiivien
partitive		sublatiivia	sublatiiveja
illative		sublatiiviin	sublatiiveihin
		singular	plural
nominative		sublatiivi	sublatiivit
accusative	nom.	sublatiivi	sublatiivit
	gen.	sublatiivin
genitive		sublatiivin	sublatiivien
partitive		sublatiivia	sublatiiveja
inessive		sublatiivissa	sublatiiveissa
elative		sublatiivista	sublatiiveista
illative		sublatiiviin	sublatiiveihin
adessive		sublatiivilla	sublatiiveilla
ablative		sublatiivilta	sublatiiveilta
allative		sublatiiville	sublatiiveille
essive		sublatiivina	sublatiiveina
translative		sublatiiviksi	sublatiiveiksi
instructive		—	sublatiivein
abessive		sublatiivitta	sublatiiveitta
comitative		—	sublatiiveineen

Possessive forms of sublatiivi (type risti)
possessor	singular	plural
1st person	sublatiivini	sublatiivimme
2nd person	sublatiivisi	sublatiivinne
3rd person	sublatiivinsa