superlatiivi

FinnishEdit

EtymologyEdit

Learned borrowing from Late Latin superlātīvus.

PronunciationEdit

  • IPA(key): /ˈsuperlɑtiːʋi/, [ˈs̠upe̞rlɑˌt̪iːʋi]
  • Rhymes: -iːʋi
  • Syllabification: su‧per‧la‧tii‧vi

NounEdit

superlatiivi

  1. (grammar) superlative
    Synonym: (rare) yliaste
  2. (informal) superlative (adjective of praise)
    Synonym: ylisana

DeclensionEdit

Inflection of superlatiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative superlatiivi superlatiivit
genitive superlatiivin superlatiivien
partitive superlatiivia superlatiiveja
illative superlatiiviin superlatiiveihin
singular plural
nominative superlatiivi superlatiivit
accusative nom. superlatiivi superlatiivit
gen. superlatiivin
genitive superlatiivin superlatiivien
partitive superlatiivia superlatiiveja
inessive superlatiivissa superlatiiveissa
elative superlatiivista superlatiiveista
illative superlatiiviin superlatiiveihin
adessive superlatiivilla superlatiiveilla
ablative superlatiivilta superlatiiveilta
allative superlatiiville superlatiiveille
essive superlatiivina superlatiiveina
translative superlatiiviksi superlatiiveiksi
instructive superlatiivein
abessive superlatiivitta superlatiiveitta
comitative superlatiiveineen
Possessive forms of superlatiivi (type risti)
possessor singular plural
1st person superlatiivini superlatiivimme
2nd person superlatiivisi superlatiivinne
3rd person superlatiivinsa

See alsoEdit