toistuva

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtoi̯stuʋɑ/, [ˈt̪o̞i̯s̠t̪uʋɑ]
• Rhymes: -oistuʋɑ
• Syllabification^(key): tois‧tu‧va

Adjective

toistuva (comparative toistuvampi, superlative toistuvin)

1. repeating, repetitive, recurrent

Declension

Inflection of toistuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		toistuva	toistuvat
genitive		toistuvan	toistuvien
partitive		toistuvaa	toistuvia
illative		toistuvaan	toistuviin
		singular	plural
nominative		toistuva	toistuvat
accusative	nom.	toistuva	toistuvat
	gen.	toistuvan
genitive		toistuvan	toistuvien toistuvainrare
partitive		toistuvaa	toistuvia
inessive		toistuvassa	toistuvissa
elative		toistuvasta	toistuvista
illative		toistuvaan	toistuviin
adessive		toistuvalla	toistuvilla
ablative		toistuvalta	toistuvilta
allative		toistuvalle	toistuville
essive		toistuvana	toistuvina
translative		toistuvaksi	toistuviksi
instructive		—	toistuvin
abessive		toistuvatta	toistuvitta
comitative		—	toistuvine

Possessive forms of toistuva (type koira)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor	singular	plural
1st person	toistuvani	toistuvamme
2nd person	toistuvasi	toistuvanne
3rd person	toistuvansa

Derived terms

• toistuvasti
• toistuvuus

Participle

toistuva

1. present active participle of toistua

Anagrams

• sovittua, vuositta