uhkavaatimus

Finnish

Etymology

uhka +‎ vaatimus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈuhkɑˌʋɑːtimus/, [ˈuxkɑ̝ˌʋɑ̝ːt̪imus̠]
• Rhymes: -ɑːtimus
• Syllabification^(key): uh‧ka‧vaa‧ti‧mus

Noun

uhkavaatimus

1. ultimatum

Declension

Inflection of uhkavaatimus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		uhkavaatimus	uhkavaatimukset
genitive		uhkavaatimuksen	uhkavaatimusten uhkavaatimuksien
partitive		uhkavaatimusta	uhkavaatimuksia
illative		uhkavaatimukseen	uhkavaatimuksiin
		singular	plural
nominative		uhkavaatimus	uhkavaatimukset
accusative	nom.	uhkavaatimus	uhkavaatimukset
	gen.	uhkavaatimuksen
genitive		uhkavaatimuksen	uhkavaatimusten uhkavaatimuksien
partitive		uhkavaatimusta	uhkavaatimuksia
inessive		uhkavaatimuksessa	uhkavaatimuksissa
elative		uhkavaatimuksesta	uhkavaatimuksista
illative		uhkavaatimukseen	uhkavaatimuksiin
adessive		uhkavaatimuksella	uhkavaatimuksilla
ablative		uhkavaatimukselta	uhkavaatimuksilta
allative		uhkavaatimukselle	uhkavaatimuksille
essive		uhkavaatimuksena	uhkavaatimuksina
translative		uhkavaatimukseksi	uhkavaatimuksiksi
abessive		uhkavaatimuksetta	uhkavaatimuksitta
instructive		—	uhkavaatimuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of uhkavaatimus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative uhkavaatimukseni uhkavaatimukseni accusative nom. uhkavaatimukseni uhkavaatimukseni gen. uhkavaatimukseni genitive uhkavaatimukseni uhkavaatimusteni uhkavaatimuksieni partitive uhkavaatimustani uhkavaatimuksiani inessive uhkavaatimuksessani uhkavaatimuksissani elative uhkavaatimuksestani uhkavaatimuksistani illative uhkavaatimukseeni uhkavaatimuksiini adessive uhkavaatimuksellani uhkavaatimuksillani ablative uhkavaatimukseltani uhkavaatimuksiltani allative uhkavaatimukselleni uhkavaatimuksilleni essive uhkavaatimuksenani uhkavaatimuksinani translative uhkavaatimuksekseni uhkavaatimuksikseni abessive uhkavaatimuksettani uhkavaatimuksittani instructive — — comitative — uhkavaatimuksineni second-person singular possessor singular plural nominative uhkavaatimuksesi uhkavaatimuksesi accusative nom. uhkavaatimuksesi uhkavaatimuksesi gen. uhkavaatimuksesi genitive uhkavaatimuksesi uhkavaatimustesi uhkavaatimuksiesi partitive uhkavaatimustasi uhkavaatimuksiasi inessive uhkavaatimuksessasi uhkavaatimuksissasi elative uhkavaatimuksestasi uhkavaatimuksistasi illative uhkavaatimukseesi uhkavaatimuksiisi adessive uhkavaatimuksellasi uhkavaatimuksillasi ablative uhkavaatimukseltasi uhkavaatimuksiltasi allative uhkavaatimuksellesi uhkavaatimuksillesi essive uhkavaatimuksenasi uhkavaatimuksinasi translative uhkavaatimukseksesi uhkavaatimuksiksesi abessive uhkavaatimuksettasi uhkavaatimuksittasi instructive — — comitative — uhkavaatimuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative uhkavaatimuksemme uhkavaatimuksemme accusative nom. uhkavaatimuksemme uhkavaatimuksemme gen. uhkavaatimuksemme genitive uhkavaatimuksemme uhkavaatimustemme uhkavaatimuksiemme partitive uhkavaatimustamme uhkavaatimuksiamme inessive uhkavaatimuksessamme uhkavaatimuksissamme elative uhkavaatimuksestamme uhkavaatimuksistamme illative uhkavaatimukseemme uhkavaatimuksiimme adessive uhkavaatimuksellamme uhkavaatimuksillamme ablative uhkavaatimukseltamme uhkavaatimuksiltamme allative uhkavaatimuksellemme uhkavaatimuksillemme essive uhkavaatimuksenamme uhkavaatimuksinamme translative uhkavaatimukseksemme uhkavaatimuksiksemme abessive uhkavaatimuksettamme uhkavaatimuksittamme instructive — — comitative — uhkavaatimuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative uhkavaatimuksenne uhkavaatimuksenne accusative nom. uhkavaatimuksenne uhkavaatimuksenne gen. uhkavaatimuksenne genitive uhkavaatimuksenne uhkavaatimustenne uhkavaatimuksienne partitive uhkavaatimustanne uhkavaatimuksianne inessive uhkavaatimuksessanne uhkavaatimuksissanne elative uhkavaatimuksestanne uhkavaatimuksistanne illative uhkavaatimukseenne uhkavaatimuksiinne adessive uhkavaatimuksellanne uhkavaatimuksillanne ablative uhkavaatimukseltanne uhkavaatimuksiltanne allative uhkavaatimuksellenne uhkavaatimuksillenne essive uhkavaatimuksenanne uhkavaatimuksinanne translative uhkavaatimukseksenne uhkavaatimuksiksenne abessive uhkavaatimuksettanne uhkavaatimuksittanne instructive — — comitative — uhkavaatimuksinenne third-person possessor singular plural nominative uhkavaatimuksensa uhkavaatimuksensa accusative nom. uhkavaatimuksensa uhkavaatimuksensa gen. uhkavaatimuksensa genitive uhkavaatimuksensa uhkavaatimustensa uhkavaatimuksiensa partitive uhkavaatimustaan uhkavaatimustansa uhkavaatimuksiaan uhkavaatimuksiansa inessive uhkavaatimuksessaan uhkavaatimuksessansa uhkavaatimuksissaan uhkavaatimuksissansa elative uhkavaatimuksestaan uhkavaatimuksestansa uhkavaatimuksistaan uhkavaatimuksistansa illative uhkavaatimukseensa uhkavaatimuksiinsa adessive uhkavaatimuksellaan uhkavaatimuksellansa uhkavaatimuksillaan uhkavaatimuksillansa ablative uhkavaatimukseltaan uhkavaatimukseltansa uhkavaatimuksiltaan uhkavaatimuksiltansa allative uhkavaatimukselleen uhkavaatimuksellensa uhkavaatimuksilleen uhkavaatimuksillensa essive uhkavaatimuksenaan uhkavaatimuksenansa uhkavaatimuksinaan uhkavaatimuksinansa translative uhkavaatimuksekseen uhkavaatimukseksensa uhkavaatimuksikseen uhkavaatimuksiksensa abessive uhkavaatimuksettaan uhkavaatimuksettansa uhkavaatimuksittaan uhkavaatimuksittansa instructive — — comitative — uhkavaatimuksineen uhkavaatimuksinensa

Synonyms

• ultimaatumi

Further reading

• “uhkavaatimus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03