uskontokunta

FinnishEdit

EtymologyEdit

uskonto +‎ kunta

NounEdit

uskontokunta

  1. religion (people of same faith collectively)

DeclensionEdit

Inflection of uskontokunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative uskontokunta uskontokunnat
genitive uskontokunnan uskontokuntien
partitive uskontokuntaa uskontokuntia
illative uskontokuntaan uskontokuntiin
singular plural
nominative uskontokunta uskontokunnat
accusative nom. uskontokunta uskontokunnat
gen. uskontokunnan
genitive uskontokunnan uskontokuntien
uskontokuntainrare
partitive uskontokuntaa uskontokuntia
inessive uskontokunnassa uskontokunnissa
elative uskontokunnasta uskontokunnista
illative uskontokuntaan uskontokuntiin
adessive uskontokunnalla uskontokunnilla
ablative uskontokunnalta uskontokunnilta
allative uskontokunnalle uskontokunnille
essive uskontokuntana uskontokuntina
translative uskontokunnaksi uskontokunniksi
instructive uskontokunnin
abessive uskontokunnatta uskontokunnitta
comitative uskontokuntineen
Possessive forms of uskontokunta (type koira)
possessor singular plural
1st person uskontokuntani uskontokuntamme
2nd person uskontokuntasi uskontokuntanne
3rd person uskontokuntansa