third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
velvollisuusetiikkansa
|
velvollisuusetiikkansa
|
accusative
|
nom.
|
velvollisuusetiikkansa
|
velvollisuusetiikkansa
|
gen.
|
velvollisuusetiikkansa
|
genitive
|
velvollisuusetiikkansa
|
velvollisuusetiikoidensa velvollisuusetiikoittensa velvollisuusetiikkojensa velvollisuusetiikkainsarare
|
partitive
|
velvollisuusetiikkaansa
|
velvollisuusetiikoitaan velvollisuusetiikkojaan velvollisuusetiikoitansa velvollisuusetiikkojansa
|
inessive
|
velvollisuusetiikassaan velvollisuusetiikassansa
|
velvollisuusetiikoissaan velvollisuusetiikoissansa
|
elative
|
velvollisuusetiikastaan velvollisuusetiikastansa
|
velvollisuusetiikoistaan velvollisuusetiikoistansa
|
illative
|
velvollisuusetiikkaansa
|
velvollisuusetiikoihinsa velvollisuusetiikkoihinsa
|
adessive
|
velvollisuusetiikallaan velvollisuusetiikallansa
|
velvollisuusetiikoillaan velvollisuusetiikoillansa
|
ablative
|
velvollisuusetiikaltaan velvollisuusetiikaltansa
|
velvollisuusetiikoiltaan velvollisuusetiikoiltansa
|
allative
|
velvollisuusetiikalleen velvollisuusetiikallensa
|
velvollisuusetiikoilleen velvollisuusetiikoillensa
|
essive
|
velvollisuusetiikkanaan velvollisuusetiikkanansa
|
velvollisuusetiikkoinaan velvollisuusetiikkoinansa
|
translative
|
velvollisuusetiikakseen velvollisuusetiikaksensa
|
velvollisuusetiikoikseen velvollisuusetiikoiksensa
|
abessive
|
velvollisuusetiikattaan velvollisuusetiikattansa
|
velvollisuusetiikoittaan velvollisuusetiikoittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
—
|
velvollisuusetiikkoineen velvollisuusetiikkoinensa
|