vero-oikeus

Finnish

Etymology

From vero (“tax”) +‎ oikeus (“law (system of formal statutes and informal normative principles)”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋeroˌ(ʔ)oi̯keus/, [ˈʋe̞ro̞ˌ(ʔ)o̞i̯k̟e̞us̠]
• Rhymes: -oikeus
• Syllabification^(key): ve‧ro‧oi‧ke‧us

Noun

vero-oikeus

1. (law) tax law (area of law concerning the statutory and regulatory rules applicable to taxation)

Declension

Inflection of vero-oikeus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		vero-oikeus	—
genitive		vero-oikeuden	—
partitive		vero-oikeutta	—
illative		vero-oikeuteen	—
		singular	plural
nominative		vero-oikeus	—
accusative	nom.	vero-oikeus	—
	gen.	vero-oikeuden
genitive		vero-oikeuden	—
partitive		vero-oikeutta	—
inessive		vero-oikeudessa	—
elative		vero-oikeudesta	—
illative		vero-oikeuteen	—
adessive		vero-oikeudella	—
ablative		vero-oikeudelta	—
allative		vero-oikeudelle	—
essive		vero-oikeutena	—
translative		vero-oikeudeksi	—
abessive		vero-oikeudetta	—
instructive		—	—
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vero-oikeus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vero-oikeuteni — accusative nom. vero-oikeuteni — gen. vero-oikeuteni genitive vero-oikeuteni — partitive vero-oikeuttani — inessive vero-oikeudessani — elative vero-oikeudestani — illative vero-oikeuteeni — adessive vero-oikeudellani — ablative vero-oikeudeltani — allative vero-oikeudelleni — essive vero-oikeutenani — translative vero-oikeudekseni — abessive vero-oikeudettani — instructive — — comitative — — second-person singular possessor singular plural nominative vero-oikeutesi — accusative nom. vero-oikeutesi — gen. vero-oikeutesi genitive vero-oikeutesi — partitive vero-oikeuttasi — inessive vero-oikeudessasi — elative vero-oikeudestasi — illative vero-oikeuteesi — adessive vero-oikeudellasi — ablative vero-oikeudeltasi — allative vero-oikeudellesi — essive vero-oikeutenasi — translative vero-oikeudeksesi — abessive vero-oikeudettasi — instructive — — comitative — — first-person plural possessor singular plural nominative vero-oikeutemme — accusative nom. vero-oikeutemme — gen. vero-oikeutemme genitive vero-oikeutemme — partitive vero-oikeuttamme — inessive vero-oikeudessamme — elative vero-oikeudestamme — illative vero-oikeuteemme — adessive vero-oikeudellamme — ablative vero-oikeudeltamme — allative vero-oikeudellemme — essive vero-oikeutenamme — translative vero-oikeudeksemme — abessive vero-oikeudettamme — instructive — — comitative — — second-person plural possessor singular plural nominative vero-oikeutenne — accusative nom. vero-oikeutenne — gen. vero-oikeutenne genitive vero-oikeutenne — partitive vero-oikeuttanne — inessive vero-oikeudessanne — elative vero-oikeudestanne — illative vero-oikeuteenne — adessive vero-oikeudellanne — ablative vero-oikeudeltanne — allative vero-oikeudellenne — essive vero-oikeutenanne — translative vero-oikeudeksenne — abessive vero-oikeudettanne — instructive — — comitative — — third-person possessor singular plural nominative vero-oikeutensa — accusative nom. vero-oikeutensa — gen. vero-oikeutensa genitive vero-oikeutensa — partitive vero-oikeuttaan vero-oikeuttansa — inessive vero-oikeudessaan vero-oikeudessansa — elative vero-oikeudestaan vero-oikeudestansa — illative vero-oikeuteensa — adessive vero-oikeudellaan vero-oikeudellansa — ablative vero-oikeudeltaan vero-oikeudeltansa — allative vero-oikeudelleen vero-oikeudellensa — essive vero-oikeutenaan vero-oikeutenansa — translative vero-oikeudekseen vero-oikeudeksensa — abessive vero-oikeudettaan vero-oikeudettansa — instructive — — comitative — —

Further reading

• “vero-oikeus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04