third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
virkaatoimittavansa
|
virkaatoimittavansa
|
accusative
|
nom.
|
virkaatoimittavansa
|
virkaatoimittavansa
|
gen.
|
virkaatoimittavansa
|
genitive
|
virkaatoimittavansa
|
virkaatoimittaviensa virkaatoimittavainsa rare
|
partitive
|
virkaatoimittavaansa
|
virkaatoimittaviaan virkaatoimittaviansa
|
inessive
|
virkaatoimittavassaan virkaatoimittavassansa
|
virkaatoimittavissaan virkaatoimittavissansa
|
elative
|
virkaatoimittavastaan virkaatoimittavastansa
|
virkaatoimittavistaan virkaatoimittavistansa
|
illative
|
virkaatoimittavaansa
|
virkaatoimittaviinsa
|
adessive
|
virkaatoimittavallaan virkaatoimittavallansa
|
virkaatoimittavillaan virkaatoimittavillansa
|
ablative
|
virkaatoimittavaltaan virkaatoimittavaltansa
|
virkaatoimittaviltaan virkaatoimittaviltansa
|
allative
|
virkaatoimittavalleen virkaatoimittavallensa
|
virkaatoimittavilleen virkaatoimittavillensa
|
essive
|
virkaatoimittavanaan virkaatoimittavanansa
|
virkaatoimittavinaan virkaatoimittavinansa
|
translative
|
virkaatoimittavakseen virkaatoimittavaksensa
|
virkaatoimittavikseen virkaatoimittaviksensa
|
abessive
|
virkaatoimittavattaan virkaatoimittavattansa
|
virkaatoimittavittaan virkaatoimittavittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
virkaatoimittavineen virkaatoimittavinensa
|