ihminen

Finnish

Etymology

Earlier spelling was inhiminen, compare inhimillinen. Possibly ihme plus -inen.

Unknown origin, perhaps from Proto-Indo-European *ǵnh₁- "kin", (see laryngeal theory). Cognate to Estonian inimene and Karelian ihmini, old Finnish inehmo.

Pronunciation

• IPA: [ˈiçmine̞n]

• (file)

• Hyphenation: ih‧mi‧nen
• Rhymes: -inen

Noun

ihminen

1. A human being.
2. A person.
3. As a former part of compound (as the stem ihmis-) signifying human.

Declension

Declension of ihminen (type nainen) singular plural nominative ihminen ihmiset genitive ihmisen ihmisten ihmisien partitive ihmistä ihmisiä accusative ihminen ihmisen ihmiset inessive ihmisessä ihmisissä elative ihmisestä ihmisistä illative ihmiseen ihmisiin adessive ihmisellä ihmisillä ablative ihmiseltä ihmisiltä allative ihmiselle ihmisille essive ihmisenä ihmisinä translative ihmiseksi ihmisiksi instructive – ihmisin abessive ihmisettä ihmisittä comitative – ihmisineen

Derived terms

• ihmisyys
• ihmismäinen
  • ihmismäistyä
• ihmistyä
  • ihmistyvä

Compounds

ihmisalkio ihmisapina ihmisjoukko ihmiskauppa ihmiskeskeinen ihmiskeskeisyys ihmiskilpi ihmiskunta ihmislapsi

ihmisliha = human flesh ihmisluonto ihmisoikeus ihmisoikeusrikos ihmispaljous ihmisparka

ihmisrakas ihmisraunio ihmisravinto ihmisrotu ihmisryöstö ihmissuhde ihmissusi ihmissyöjä

ihmissyönti ihmistiede ihmistyö ihmistyövoima ihmisviha ihmisvihaaja ihmisystävä ihmisääni

Related terms

• inhimillinen