käsky

Finnish

(index kä)

Etymology

• From the verb käskeä.

Pronunciation

• Hyphenation: käs‧ky
• IPA: /ˈkæsky/

Noun

käsky

1. An order, command, commandment, dictation, behest.

   kymmenen käskyä

   the Ten Commandments

Declension

Declension of käsky (type valo) singular plural nominative käsky käskyt genitive käskyn käskyjen partitive käskyä käskyjä accusative käsky käskyn käskyt inessive käskyssä käskyissä elative käskystä käskyistä illative käskyyn käskyihin adessive käskyllä käskyillä ablative käskyltä käskyiltä allative käskylle käskyille essive käskynä käskyinä translative käskyksi käskyiksi instructive – käskyin abessive käskyttä käskyittä comitative – käskyineen

Synonyms

• komento
• määräys
• ukaasi

Derived terms

• nouns: käskyläinen
• verbs: käskyttää

Compounds

• käskyvalta
• päiväkäsky