kunniantunto

Finnish

Etymology

kunnian +‎ tunto

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkunːiɑnˌtunto/, [ˈkunːiɑ̝n̪ˌt̪un̪t̪o̞]
• Rhymes: -unto
• Syllabification^(key): kun‧ni‧an‧tun‧to

Noun

kunniantunto

1. dignity, sense of honor

Declension

Inflection of kunniantunto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		kunniantunto	kunniantunnot
genitive		kunniantunnon	kunniantuntojen
partitive		kunniantuntoa	kunniantuntoja
illative		kunniantuntoon	kunniantuntoihin
		singular	plural
nominative		kunniantunto	kunniantunnot
accusative	nom.	kunniantunto	kunniantunnot
	gen.	kunniantunnon
genitive		kunniantunnon	kunniantuntojen
partitive		kunniantuntoa	kunniantuntoja
inessive		kunniantunnossa	kunniantunnoissa
elative		kunniantunnosta	kunniantunnoista
illative		kunniantuntoon	kunniantuntoihin
adessive		kunniantunnolla	kunniantunnoilla
ablative		kunniantunnolta	kunniantunnoilta
allative		kunniantunnolle	kunniantunnoille
essive		kunniantuntona	kunniantuntoina
translative		kunniantunnoksi	kunniantunnoiksi
abessive		kunniantunnotta	kunniantunnoitta
instructive		—	kunniantunnoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kunniantunto (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kunniantuntoni kunniantuntoni accusative nom. kunniantuntoni kunniantuntoni gen. kunniantuntoni genitive kunniantuntoni kunniantuntojeni partitive kunniantuntoani kunniantuntojani inessive kunniantunnossani kunniantunnoissani elative kunniantunnostani kunniantunnoistani illative kunniantuntooni kunniantuntoihini adessive kunniantunnollani kunniantunnoillani ablative kunniantunnoltani kunniantunnoiltani allative kunniantunnolleni kunniantunnoilleni essive kunniantuntonani kunniantuntoinani translative kunniantunnokseni kunniantunnoikseni abessive kunniantunnottani kunniantunnoittani instructive — — comitative — kunniantuntoineni second-person singular possessor singular plural nominative kunniantuntosi kunniantuntosi accusative nom. kunniantuntosi kunniantuntosi gen. kunniantuntosi genitive kunniantuntosi kunniantuntojesi partitive kunniantuntoasi kunniantuntojasi inessive kunniantunnossasi kunniantunnoissasi elative kunniantunnostasi kunniantunnoistasi illative kunniantuntoosi kunniantuntoihisi adessive kunniantunnollasi kunniantunnoillasi ablative kunniantunnoltasi kunniantunnoiltasi allative kunniantunnollesi kunniantunnoillesi essive kunniantuntonasi kunniantuntoinasi translative kunniantunnoksesi kunniantunnoiksesi abessive kunniantunnottasi kunniantunnoittasi instructive — — comitative — kunniantuntoinesi first-person plural possessor singular plural nominative kunniantuntomme kunniantuntomme accusative nom. kunniantuntomme kunniantuntomme gen. kunniantuntomme genitive kunniantuntomme kunniantuntojemme partitive kunniantuntoamme kunniantuntojamme inessive kunniantunnossamme kunniantunnoissamme elative kunniantunnostamme kunniantunnoistamme illative kunniantuntoomme kunniantuntoihimme adessive kunniantunnollamme kunniantunnoillamme ablative kunniantunnoltamme kunniantunnoiltamme allative kunniantunnollemme kunniantunnoillemme essive kunniantuntonamme kunniantuntoinamme translative kunniantunnoksemme kunniantunnoiksemme abessive kunniantunnottamme kunniantunnoittamme instructive — — comitative — kunniantuntoinemme second-person plural possessor singular plural nominative kunniantuntonne kunniantuntonne accusative nom. kunniantuntonne kunniantuntonne gen. kunniantuntonne genitive kunniantuntonne kunniantuntojenne partitive kunniantuntoanne kunniantuntojanne inessive kunniantunnossanne kunniantunnoissanne elative kunniantunnostanne kunniantunnoistanne illative kunniantuntoonne kunniantuntoihinne adessive kunniantunnollanne kunniantunnoillanne ablative kunniantunnoltanne kunniantunnoiltanne allative kunniantunnollenne kunniantunnoillenne essive kunniantuntonanne kunniantuntoinanne translative kunniantunnoksenne kunniantunnoiksenne abessive kunniantunnottanne kunniantunnoittanne instructive — — comitative — kunniantuntoinenne third-person possessor singular plural nominative kunniantuntonsa kunniantuntonsa accusative nom. kunniantuntonsa kunniantuntonsa gen. kunniantuntonsa genitive kunniantuntonsa kunniantuntojensa partitive kunniantuntoaan kunniantuntoansa kunniantuntojaan kunniantuntojansa inessive kunniantunnossaan kunniantunnossansa kunniantunnoissaan kunniantunnoissansa elative kunniantunnostaan kunniantunnostansa kunniantunnoistaan kunniantunnoistansa illative kunniantuntoonsa kunniantuntoihinsa adessive kunniantunnollaan kunniantunnollansa kunniantunnoillaan kunniantunnoillansa ablative kunniantunnoltaan kunniantunnoltansa kunniantunnoiltaan kunniantunnoiltansa allative kunniantunnolleen kunniantunnollensa kunniantunnoilleen kunniantunnoillensa essive kunniantuntonaan kunniantuntonansa kunniantuntoinaan kunniantuntoinansa translative kunniantunnokseen kunniantunnoksensa kunniantunnoikseen kunniantunnoiksensa abessive kunniantunnottaan kunniantunnottansa kunniantunnoittaan kunniantunnoittansa instructive — — comitative — kunniantuntoineen kunniantuntoinensa

Further reading

• “kunniantunto”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02