English edit

Noun edit

nikko (plural nikkos)

  1. Alternative letter-case form of Nikko.
    • 2016, Kelly Carrero, Evolution Series Books 1-2:
      I smiled at the little smiley face someone had drawn onto the mug in black nikko.

Anagrams edit

Finnish edit

Etymology edit

Unknown

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈnikːo/, [ˈnikːo̞]
  • Rhymes: -ikːo
  • Syllabification(key): nik‧ko

Noun edit

nikko (dialectal)

  1. Synonym of taimen (brown trout, Salmo trutta).

Declension edit

Inflection of nikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative nikko nikot
genitive nikon nikkojen
partitive nikkoa nikkoja
illative nikkoon nikkoihin
singular plural
nominative nikko nikot
accusative nom. nikko nikot
gen. nikon
genitive nikon nikkojen
partitive nikkoa nikkoja
inessive nikossa nikoissa
elative nikosta nikoista
illative nikkoon nikkoihin
adessive nikolla nikoilla
ablative nikolta nikoilta
allative nikolle nikoille
essive nikkona nikkoina
translative nikoksi nikoiksi
abessive nikotta nikoitta
instructive nikoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of nikko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative nikkoni nikkoni
accusative nom. nikkoni nikkoni
gen. nikkoni
genitive nikkoni nikkojeni
partitive nikkoani nikkojani
inessive nikossani nikoissani
elative nikostani nikoistani
illative nikkooni nikkoihini
adessive nikollani nikoillani
ablative nikoltani nikoiltani
allative nikolleni nikoilleni
essive nikkonani nikkoinani
translative nikokseni nikoikseni
abessive nikottani nikoittani
instructive
comitative nikkoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative nikkosi nikkosi
accusative nom. nikkosi nikkosi
gen. nikkosi
genitive nikkosi nikkojesi
partitive nikkoasi nikkojasi
inessive nikossasi nikoissasi
elative nikostasi nikoistasi
illative nikkoosi nikkoihisi
adessive nikollasi nikoillasi
ablative nikoltasi nikoiltasi
allative nikollesi nikoillesi
essive nikkonasi nikkoinasi
translative nikoksesi nikoiksesi
abessive nikottasi nikoittasi
instructive
comitative nikkoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative nikkomme nikkomme
accusative nom. nikkomme nikkomme
gen. nikkomme
genitive nikkomme nikkojemme
partitive nikkoamme nikkojamme
inessive nikossamme nikoissamme
elative nikostamme nikoistamme
illative nikkoomme nikkoihimme
adessive nikollamme nikoillamme
ablative nikoltamme nikoiltamme
allative nikollemme nikoillemme
essive nikkonamme nikkoinamme
translative nikoksemme nikoiksemme
abessive nikottamme nikoittamme
instructive
comitative nikkoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative nikkonne nikkonne
accusative nom. nikkonne nikkonne
gen. nikkonne
genitive nikkonne nikkojenne
partitive nikkoanne nikkojanne
inessive nikossanne nikoissanne
elative nikostanne nikoistanne
illative nikkoonne nikkoihinne
adessive nikollanne nikoillanne
ablative nikoltanne nikoiltanne
allative nikollenne nikoillenne
essive nikkonanne nikkoinanne
translative nikoksenne nikoiksenne
abessive nikottanne nikoittanne
instructive
comitative nikkoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative nikkonsa nikkonsa
accusative nom. nikkonsa nikkonsa
gen. nikkonsa
genitive nikkonsa nikkojensa
partitive nikkoaan
nikkoansa
nikkojaan
nikkojansa
inessive nikossaan
nikossansa
nikoissaan
nikoissansa
elative nikostaan
nikostansa
nikoistaan
nikoistansa
illative nikkoonsa nikkoihinsa
adessive nikollaan
nikollansa
nikoillaan
nikoillansa
ablative nikoltaan
nikoltansa
nikoiltaan
nikoiltansa
allative nikolleen
nikollensa
nikoilleen
nikoillensa
essive nikkonaan
nikkonansa
nikkoinaan
nikkoinansa
translative nikokseen
nikoksensa
nikoikseen
nikoiksensa
abessive nikottaan
nikottansa
nikoittaan
nikoittansa
instructive
comitative nikkoineen
nikkoinensa

Ingrian edit

Etymology edit

From Proto-Finnic *nikkoi. Cognates include dialectal Finnish nikko.

Pronunciation edit

Noun edit

nikko

  1. hiccup

Declension edit

Declension of nikko (type 4/koivu, kk-k gradation)
singular plural
nominative nikko nikot
genitive nikon nikkoin, nikkoloin
partitive nikkoa nikkoja, nikkoloja
illative nikkoo nikkoi, nikkoloihe
inessive nikos nikois, nikkolois
elative nikost nikoist, nikkoloist
allative nikolle nikoille, nikkoloille
adessive nikol nikoil, nikkoloil
ablative nikolt nikoilt, nikkoloilt
translative nikoks nikoiks, nikkoloiks
essive nikkonna, nikkoon nikkoinna, nikkoloinna, nikkoin, nikkoloin
exessive1) nikkont nikkoint, nikkoloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms edit

Derived terms edit

References edit

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 341