pilkuttaa

Finnish

Etymology

pilkku +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpilkutːɑːˣ/, [ˈpilkut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ilkutːɑː
• Syllabification^(key): pil‧kut‧taa

Verb

pilkuttaa

1. (transitive) to apply or insert commas into (such as into a text)

Conjugation

Inflection of pilkuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pilkutan	en pilkuta	1st sing.	olen pilkuttanut	en ole pilkuttanut
2nd sing.		pilkutat	et pilkuta	2nd sing.	olet pilkuttanut	et ole pilkuttanut
3rd sing.		pilkuttaa	ei pilkuta	3rd sing.	on pilkuttanut	ei ole pilkuttanut
1st plur.		pilkutamme	emme pilkuta	1st plur.	olemme pilkuttaneet	emme ole pilkuttaneet
2nd plur.		pilkutatte	ette pilkuta	2nd plur.	olette pilkuttaneet	ette ole pilkuttaneet
3rd plur.		pilkuttavat	eivät pilkuta	3rd plur.	ovat pilkuttaneet	eivät ole pilkuttaneet
passive		pilkutetaan	ei pilkuteta	passive	on pilkutettu	ei ole pilkutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pilkutin	en pilkuttanut	1st sing.	olin pilkuttanut	en ollut pilkuttanut
2nd sing.		pilkutit	et pilkuttanut	2nd sing.	olit pilkuttanut	et ollut pilkuttanut
3rd sing.		pilkutti	ei pilkuttanut	3rd sing.	oli pilkuttanut	ei ollut pilkuttanut
1st plur.		pilkutimme	emme pilkuttaneet	1st plur.	olimme pilkuttaneet	emme olleet pilkuttaneet
2nd plur.		pilkutitte	ette pilkuttaneet	2nd plur.	olitte pilkuttaneet	ette olleet pilkuttaneet
3rd plur.		pilkuttivat	eivät pilkuttaneet	3rd plur.	olivat pilkuttaneet	eivät olleet pilkuttaneet
passive		pilkutettiin	ei pilkutettu	passive	oli pilkutettu	ei ollut pilkutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pilkuttaisin	en pilkuttaisi	1st sing.	olisin pilkuttanut	en olisi pilkuttanut
2nd sing.		pilkuttaisit	et pilkuttaisi	2nd sing.	olisit pilkuttanut	et olisi pilkuttanut
3rd sing.		pilkuttaisi	ei pilkuttaisi	3rd sing.	olisi pilkuttanut	ei olisi pilkuttanut
1st plur.		pilkuttaisimme	emme pilkuttaisi	1st plur.	olisimme pilkuttaneet	emme olisi pilkuttaneet
2nd plur.		pilkuttaisitte	ette pilkuttaisi	2nd plur.	olisitte pilkuttaneet	ette olisi pilkuttaneet
3rd plur.		pilkuttaisivat	eivät pilkuttaisi	3rd plur.	olisivat pilkuttaneet	eivät olisi pilkuttaneet
passive		pilkutettaisiin	ei pilkutettaisi	passive	olisi pilkutettu	ei olisi pilkutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		pilkuta	älä pilkuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		pilkuttakoon	älköön pilkuttako	3rd sing.	olkoon pilkuttanut	älköön olko pilkuttanut
1st plur.		pilkuttakaamme	älkäämme pilkuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		pilkuttakaa	älkää pilkuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		pilkuttakoot	älkööt pilkuttako	3rd plur.	olkoot pilkuttaneet	älkööt olko pilkuttaneet
passive		pilkutettakoon	älköön pilkutettako	passive	olkoon pilkutettu	älköön olko pilkutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		pilkuttanen	en pilkuttane	1st sing.	lienen pilkuttanut	en liene pilkuttanut
2nd sing.		pilkuttanet	et pilkuttane	2nd sing.	lienet pilkuttanut	et liene pilkuttanut
3rd sing.		pilkuttanee	ei pilkuttane	3rd sing.	lienee pilkuttanut	ei liene pilkuttanut
1st plur.		pilkuttanemme	emme pilkuttane	1st plur.	lienemme pilkuttaneet	emme liene pilkuttaneet
2nd plur.		pilkuttanette	ette pilkuttane	2nd plur.	lienette pilkuttaneet	ette liene pilkuttaneet
3rd plur.		pilkuttanevat	eivät pilkuttane	3rd plur.	lienevät pilkuttaneet	eivät liene pilkuttaneet
passive		pilkutettaneen	ei pilkutettane	passive	lienee pilkutettu	ei liene pilkutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		pilkuttaa		present	pilkuttava	pilkutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st pilkuttaakseni pilkuttaaksemme 2nd pilkuttaaksesi pilkuttaaksenne 3rd pilkuttaakseen pilkuttaaksensa		past	pilkuttanut	pilkutettu
2nd	inessive2	pilkuttaessa	pilkutettaessa	agent3	pilkuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st pilkuttaessani pilkuttaessamme 2nd pilkuttaessasi pilkuttaessanne 3rd pilkuttaessaan pilkuttaessansa		negative	pilkuttamaton
	instructive	pilkuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form pilkuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	pilkuttamassa	—
	elative	pilkuttamasta	—
	illative	pilkuttamaan	—
	adessive	pilkuttamalla	—
	abessive	pilkuttamatta	—
	instructive	pilkuttaman	pilkutettaman
4th4	verbal noun	pilkuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st pilkuttamaisillani pilkuttamaisillamme 2nd pilkuttamaisillasi pilkuttamaisillanne 3rd pilkuttamaisillaan pilkuttamaisillansa

Derived terms

• pilkuttaminen
• pilkutus

 

Further reading

• “pilkuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kuplittaa