röhkiä

See also: rohkia

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *röhkidäk (compare Estonian röhkima, Ingrian röhkiä, Karelian röhkie, Veps röhkta, Võro röhk'mä), of onomatopoeic origin, from röh (“oink, grunt”). Equivalent to röh +‎ -hkiä.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrøhkiæˣ/, [ˈrø̞hk̟iæ(ʔ)]
• Rhymes: -øhkiæ
• Syllabification^(key): röh‧ki‧ä

Verb

röhkiä

1. to grunt, to oink (to make repeatedly pig's grunts)

Usage notes

• röhkiä represents an action that is not temporally confined, e.g. that it is continuous: compare röhkäistä.

Conjugation

Inflection of röhkiä (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		röhkin	en röhki	1st sing.	olen röhkinyt	en ole röhkinyt
2nd sing.		röhkit	et röhki	2nd sing.	olet röhkinyt	et ole röhkinyt
3rd sing.		röhkii	ei röhki	3rd sing.	on röhkinyt	ei ole röhkinyt
1st plur.		röhkimme	emme röhki	1st plur.	olemme röhkineet	emme ole röhkineet
2nd plur.		röhkitte	ette röhki	2nd plur.	olette röhkineet	ette ole röhkineet
3rd plur.		röhkivät	eivät röhki	3rd plur.	ovat röhkineet	eivät ole röhkineet
passive		röhkitään	ei röhkitä	passive	on röhkitty	ei ole röhkitty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		röhkin	en röhkinyt	1st sing.	olin röhkinyt	en ollut röhkinyt
2nd sing.		röhkit	et röhkinyt	2nd sing.	olit röhkinyt	et ollut röhkinyt
3rd sing.		röhki	ei röhkinyt	3rd sing.	oli röhkinyt	ei ollut röhkinyt
1st plur.		röhkimme	emme röhkineet	1st plur.	olimme röhkineet	emme olleet röhkineet
2nd plur.		röhkitte	ette röhkineet	2nd plur.	olitte röhkineet	ette olleet röhkineet
3rd plur.		röhkivät	eivät röhkineet	3rd plur.	olivat röhkineet	eivät olleet röhkineet
passive		röhkittiin	ei röhkitty	passive	oli röhkitty	ei ollut röhkitty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		röhkisin	en röhkisi	1st sing.	olisin röhkinyt	en olisi röhkinyt
2nd sing.		röhkisit	et röhkisi	2nd sing.	olisit röhkinyt	et olisi röhkinyt
3rd sing.		röhkisi	ei röhkisi	3rd sing.	olisi röhkinyt	ei olisi röhkinyt
1st plur.		röhkisimme	emme röhkisi	1st plur.	olisimme röhkineet	emme olisi röhkineet
2nd plur.		röhkisitte	ette röhkisi	2nd plur.	olisitte röhkineet	ette olisi röhkineet
3rd plur.		röhkisivät	eivät röhkisi	3rd plur.	olisivat röhkineet	eivät olisi röhkineet
passive		röhkittäisiin	ei röhkittäisi	passive	olisi röhkitty	ei olisi röhkitty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		röhki	älä röhki	2nd sing.	—	—
3rd sing.		röhkiköön	älköön röhkikö	3rd sing.	olkoon röhkinyt	älköön olko röhkinyt
1st plur.		röhkikäämme	älkäämme röhkikö	1st plur.	—	—
2nd plur.		röhkikää	älkää röhkikö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		röhkikööt	älkööt röhkikö	3rd plur.	olkoot röhkineet	älkööt olko röhkineet
passive		röhkittäköön	älköön röhkittäkö	passive	olkoon röhkitty	älköön olko röhkitty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		röhkinen	en röhkine	1st sing.	lienen röhkinyt	en liene röhkinyt
2nd sing.		röhkinet	et röhkine	2nd sing.	lienet röhkinyt	et liene röhkinyt
3rd sing.		röhkinee	ei röhkine	3rd sing.	lienee röhkinyt	ei liene röhkinyt
1st plur.		röhkinemme	emme röhkine	1st plur.	lienemme röhkineet	emme liene röhkineet
2nd plur.		röhkinette	ette röhkine	2nd plur.	lienette röhkineet	ette liene röhkineet
3rd plur.		röhkinevät	eivät röhkine	3rd plur.	lienevät röhkineet	eivät liene röhkineet
passive		röhkittäneen	ei röhkittäne	passive	lienee röhkitty	ei liene röhkitty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		röhkiä		present	röhkivä	röhkittävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st röhkiäkseni röhkiäksemme 2nd röhkiäksesi röhkiäksenne 3rd röhkiäkseen röhkiäksensä		past	röhkinyt	röhkitty
2nd	inessive2	röhkiessä	röhkittäessä	agent3	röhkimä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st röhkiessäni röhkiessämme 2nd röhkiessäsi röhkiessänne 3rd röhkiessään röhkiessänsä		negative	röhkimätön
	instructive	röhkien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	röhkimässä	—
	elative	röhkimästä	—
	illative	röhkimään	—
	adessive	röhkimällä	—
	abessive	röhkimättä	—
	instructive	röhkimän	röhkittämän
4th4	verbal noun	röhkiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st röhkimäisilläni röhkimäisillämme 2nd röhkimäisilläsi röhkimäisillänne 3rd röhkimäisillään röhkimäisillänsä

Derived terms

• röhkiminen
• röhkintä
• röhkinä
• röhkäistä

 

Further reading

• “röhkiä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *röhkidäk, equivalent to röhkää (“to oink”) +‎ -iä. Cognates include Finnish röhkiä and Estonian röhkida.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrøhkiæ/, [ˈrø̞xke̞]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈrøhkiæ/, [ˈrø̞xkiæ]
• Rhymes: -øhkeː, -øhkiæ
• Hyphenation: röh‧ki‧ä

Verb

röhkiä

1. (intransitive) to oink (repeatedly)

Conjugation

Conjugation of röhkiä (type 7/oppia, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	röhin	en röhi	1st singular	oon röhkint, oon röhkinyt	en oo röhkint, en oo röhkinyt
2nd singular	röhit	et röhi	2nd singular	oot röhkint, oot röhkinyt	et oo röhkint, et oo röhkinyt
3rd singular	röhkii	ei röhi	3rd singular	ono röhkint, ono röhkinyt	ei oo röhkint, ei oo röhkinyt
1st plural	röhimmä	emmä röhi	1st plural	oomma röhkineet	emmä oo röhkineet
2nd plural	röhittä	että röhi	2nd plural	ootta röhkineet	että oo röhkineet
3rd plural	röhkiit1), röhkivät2), röhitää	evät röhi, ei röhitä	3rd plural	ovat röhkineet	evät oo röhkineet, ei oo röhitty
impersonal	röhitää	ei röhitä	impersonal	ono röhitty	ei oo röhitty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	röhin	en röhkint, en röhkinyt	1st singular	olin röhkint, olin röhkinyt	en olt röhkint, en olt röhkinyt
2nd singular	röhit	et röhkint, et röhkinyt	2nd singular	olit röhkint, olit röhkinyt	et olt röhkint, et olt röhkinyt
3rd singular	röhki	ei röhkint, ei röhkinyt	3rd singular	oli röhkint, oli röhkinyt	ei olt röhkint, ei olt röhkinyt
1st plural	röhimmä	emmä röhkineet	1st plural	olimma röhkineet	emmä olleet röhkineet
2nd plural	röhittä	että röhkineet	2nd plural	olitta röhkineet	että olleet röhkineet
3rd plural	röhkiit1), röhkivät2), röhittii	evät röhkineet, ei röhitty	3rd plural	olivat röhkineet	evät olleet röhkineet, ei olt röhitty
impersonal	röhittii	ei röhitty	impersonal	oli röhitty	ei olt röhitty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	röhkisin	en röhkis	1st singular	olisin röhkint, olisin röhkinyt	en olis röhkint, en olis röhkinyt
2nd singular	röhkisit, röhkiist1)	et röhkis	2nd singular	olisit röhkint, olisit röhkinyt	et olis röhkint, et olis röhkinyt
3rd singular	röhkis	ei röhkis	3rd singular	olis röhkint, olis röhkinyt	ei olis röhkint, ei olis röhkinyt
1st plural	röhkisimmä	emmä röhkis	1st plural	olisimma röhkineet	emmä olis röhkineet
2nd plural	röhkisittä	että röhkis	2nd plural	olisitta röhkineet	että olis röhkineet
3rd plural	röhkisiit1), röhkisivät2), röhittäis	evät röhkis, ei röhittäis	3rd plural	olisivat röhkineet	evät olis röhkineet, ei olis röhitty
impersonal	röhittäis	ei röhittäis	impersonal	olis röhitty	ei olis röhitty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	röhi	elä röhi	2nd singular	oo röhkint, oo röhkinyt	elä oo röhkint, elä oo röhkinyt
3rd singular	röhkiköö	elköö röhkikö	3rd singular	olkoo röhkint, olkoo röhkinyt	elköö olko röhkint, elköö olko röhkinyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	röhkikää	elkää röhkikö	2nd plural	olkaa röhkineet	elkää olko röhkineet
3rd plural	röhkikööt	elkööt röhkikö, elköö röhittäkö	3rd plural	olkoot röhkineet	elkööt olko röhkineet, elköö olko röhitty
impersonal	röhittäkköö	elköö röhittäkö	impersonal	olkoo röhitty	elköö olko röhitty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	röhkinen	en röhkine
2nd singular	röhkinet	et röhkine
3rd singular	röhkinöö	ei röhkine
1st plural	röhkinemmä	emmä röhkine
2nd plural	röhkinettä	että röhkine
3rd plural	röhkinööt	evät röhkine, ei röhittäne
impersonal	röhittännöö	ei röhittäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		röhkiä	present	röhkivä	röhittävä
2nd	inessive	röhkijees	past	röhkint, röhkinyt	röhitty
	instructive	röhkien	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (röhkikää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	röhkimää
	inessive	röhkimääs
	elative	röhkimäst
	abessive	röhkimätä
4th	nominative	röhkimiin
	partitive	röhkimistä, röhkimist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 498