tylyttää

Finnish

Etymology

tyly +‎ -ttää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtylytːæːˣ/, [ˈt̪ylyt̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -ylytːæː
• Syllabification^(key): ty‧lyt‧tää

Verb

tylyttää (informal)

1. (transitive) to rebuke, criticize, be harsh (to)

Conjugation

Inflection of tylyttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tylytän	en tylytä	1st sing.	olen tylyttänyt	en ole tylyttänyt
2nd sing.		tylytät	et tylytä	2nd sing.	olet tylyttänyt	et ole tylyttänyt
3rd sing.		tylyttää	ei tylytä	3rd sing.	on tylyttänyt	ei ole tylyttänyt
1st plur.		tylytämme	emme tylytä	1st plur.	olemme tylyttäneet	emme ole tylyttäneet
2nd plur.		tylytätte	ette tylytä	2nd plur.	olette tylyttäneet	ette ole tylyttäneet
3rd plur.		tylyttävät	eivät tylytä	3rd plur.	ovat tylyttäneet	eivät ole tylyttäneet
passive		tylytetään	ei tylytetä	passive	on tylytetty	ei ole tylytetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tylytin	en tylyttänyt	1st sing.	olin tylyttänyt	en ollut tylyttänyt
2nd sing.		tylytit	et tylyttänyt	2nd sing.	olit tylyttänyt	et ollut tylyttänyt
3rd sing.		tylytti	ei tylyttänyt	3rd sing.	oli tylyttänyt	ei ollut tylyttänyt
1st plur.		tylytimme	emme tylyttäneet	1st plur.	olimme tylyttäneet	emme olleet tylyttäneet
2nd plur.		tylytitte	ette tylyttäneet	2nd plur.	olitte tylyttäneet	ette olleet tylyttäneet
3rd plur.		tylyttivät	eivät tylyttäneet	3rd plur.	olivat tylyttäneet	eivät olleet tylyttäneet
passive		tylytettiin	ei tylytetty	passive	oli tylytetty	ei ollut tylytetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tylyttäisin	en tylyttäisi	1st sing.	olisin tylyttänyt	en olisi tylyttänyt
2nd sing.		tylyttäisit	et tylyttäisi	2nd sing.	olisit tylyttänyt	et olisi tylyttänyt
3rd sing.		tylyttäisi	ei tylyttäisi	3rd sing.	olisi tylyttänyt	ei olisi tylyttänyt
1st plur.		tylyttäisimme	emme tylyttäisi	1st plur.	olisimme tylyttäneet	emme olisi tylyttäneet
2nd plur.		tylyttäisitte	ette tylyttäisi	2nd plur.	olisitte tylyttäneet	ette olisi tylyttäneet
3rd plur.		tylyttäisivät	eivät tylyttäisi	3rd plur.	olisivat tylyttäneet	eivät olisi tylyttäneet
passive		tylytettäisiin	ei tylytettäisi	passive	olisi tylytetty	ei olisi tylytetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		tylytä	älä tylytä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		tylyttäköön	älköön tylyttäkö	3rd sing.	olkoon tylyttänyt	älköön olko tylyttänyt
1st plur.		tylyttäkäämme	älkäämme tylyttäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		tylyttäkää	älkää tylyttäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		tylyttäkööt	älkööt tylyttäkö	3rd plur.	olkoot tylyttäneet	älkööt olko tylyttäneet
passive		tylytettäköön	älköön tylytettäkö	passive	olkoon tylytetty	älköön olko tylytetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		tylyttänen	en tylyttäne	1st sing.	lienen tylyttänyt	en liene tylyttänyt
2nd sing.		tylyttänet	et tylyttäne	2nd sing.	lienet tylyttänyt	et liene tylyttänyt
3rd sing.		tylyttänee	ei tylyttäne	3rd sing.	lienee tylyttänyt	ei liene tylyttänyt
1st plur.		tylyttänemme	emme tylyttäne	1st plur.	lienemme tylyttäneet	emme liene tylyttäneet
2nd plur.		tylyttänette	ette tylyttäne	2nd plur.	lienette tylyttäneet	ette liene tylyttäneet
3rd plur.		tylyttänevät	eivät tylyttäne	3rd plur.	lienevät tylyttäneet	eivät liene tylyttäneet
passive		tylytettäneen	ei tylytettäne	passive	lienee tylytetty	ei liene tylytetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		tylyttää		present	tylyttävä	tylytettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tylyttääkseni tylyttääksemme 2nd tylyttääksesi tylyttääksenne 3rd tylyttääkseen tylyttääksensä		past	tylyttänyt	tylytetty
2nd	inessive2	tylyttäessä	tylytettäessä	agent3	tylyttämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st tylyttäessäni tylyttäessämme 2nd tylyttäessäsi tylyttäessänne 3rd tylyttäessään tylyttäessänsä		negative	tylyttämätön
	instructive	tylyttäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form tylyttää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	tylyttämässä	—
	elative	tylyttämästä	—
	illative	tylyttämään	—
	adessive	tylyttämällä	—
	abessive	tylyttämättä	—
	instructive	tylyttämän	tylytettämän
4th4	verbal noun	tylyttäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st tylyttämäisilläni tylyttämäisillämme 2nd tylyttämäisilläsi tylyttämäisillänne 3rd tylyttämäisillään tylyttämäisillänsä

Derived terms

• tylytys

 

Further reading

• “tylyttää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03