viluttaa

Finnish

Etymology

vilu +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋilutːɑːˣ/, [ˈʋilut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ilutːɑː
• Syllabification^(key): vi‧lut‧taa

Verb

viluttaa

1. (intransitive) to feel cold

Conjugation

Inflection of viluttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilutan	en viluta	1st sing.	olen viluttanut	en ole viluttanut
2nd sing.		vilutat	et viluta	2nd sing.	olet viluttanut	et ole viluttanut
3rd sing.		viluttaa	ei viluta	3rd sing.	on viluttanut	ei ole viluttanut
1st plur.		vilutamme	emme viluta	1st plur.	olemme viluttaneet	emme ole viluttaneet
2nd plur.		vilutatte	ette viluta	2nd plur.	olette viluttaneet	ette ole viluttaneet
3rd plur.		viluttavat	eivät viluta	3rd plur.	ovat viluttaneet	eivät ole viluttaneet
passive		vilutetaan	ei viluteta	passive	on vilutettu	ei ole vilutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilutin	en viluttanut	1st sing.	olin viluttanut	en ollut viluttanut
2nd sing.		vilutit	et viluttanut	2nd sing.	olit viluttanut	et ollut viluttanut
3rd sing.		vilutti	ei viluttanut	3rd sing.	oli viluttanut	ei ollut viluttanut
1st plur.		vilutimme	emme viluttaneet	1st plur.	olimme viluttaneet	emme olleet viluttaneet
2nd plur.		vilutitte	ette viluttaneet	2nd plur.	olitte viluttaneet	ette olleet viluttaneet
3rd plur.		viluttivat	eivät viluttaneet	3rd plur.	olivat viluttaneet	eivät olleet viluttaneet
passive		vilutettiin	ei vilutettu	passive	oli vilutettu	ei ollut vilutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viluttaisin	en viluttaisi	1st sing.	olisin viluttanut	en olisi viluttanut
2nd sing.		viluttaisit	et viluttaisi	2nd sing.	olisit viluttanut	et olisi viluttanut
3rd sing.		viluttaisi	ei viluttaisi	3rd sing.	olisi viluttanut	ei olisi viluttanut
1st plur.		viluttaisimme	emme viluttaisi	1st plur.	olisimme viluttaneet	emme olisi viluttaneet
2nd plur.		viluttaisitte	ette viluttaisi	2nd plur.	olisitte viluttaneet	ette olisi viluttaneet
3rd plur.		viluttaisivat	eivät viluttaisi	3rd plur.	olisivat viluttaneet	eivät olisi viluttaneet
passive		vilutettaisiin	ei vilutettaisi	passive	olisi vilutettu	ei olisi vilutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		viluta	älä viluta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		viluttakoon	älköön viluttako	3rd sing.	olkoon viluttanut	älköön olko viluttanut
1st plur.		viluttakaamme	älkäämme viluttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		viluttakaa	älkää viluttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		viluttakoot	älkööt viluttako	3rd plur.	olkoot viluttaneet	älkööt olko viluttaneet
passive		vilutettakoon	älköön vilutettako	passive	olkoon vilutettu	älköön olko vilutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		viluttanen	en viluttane	1st sing.	lienen viluttanut	en liene viluttanut
2nd sing.		viluttanet	et viluttane	2nd sing.	lienet viluttanut	et liene viluttanut
3rd sing.		viluttanee	ei viluttane	3rd sing.	lienee viluttanut	ei liene viluttanut
1st plur.		viluttanemme	emme viluttane	1st plur.	lienemme viluttaneet	emme liene viluttaneet
2nd plur.		viluttanette	ette viluttane	2nd plur.	lienette viluttaneet	ette liene viluttaneet
3rd plur.		viluttanevat	eivät viluttane	3rd plur.	lienevät viluttaneet	eivät liene viluttaneet
passive		vilutettaneen	ei vilutettane	passive	lienee vilutettu	ei liene vilutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		viluttaa		present	viluttava	vilutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st viluttaakseni viluttaaksemme 2nd viluttaaksesi viluttaaksenne 3rd viluttaakseen viluttaaksensa		past	viluttanut	vilutettu
2nd	inessive2	viluttaessa	vilutettaessa	agent3	viluttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st viluttaessani viluttaessamme 2nd viluttaessasi viluttaessanne 3rd viluttaessaan viluttaessansa		negative	viluttamaton
	instructive	viluttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form viluttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	viluttamassa	—
	elative	viluttamasta	—
	illative	viluttamaan	—
	adessive	viluttamalla	—
	abessive	viluttamatta	—
	instructive	viluttaman	vilutettaman
4th4	verbal noun	viluttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st viluttamaisillani viluttamaisillamme 2nd viluttamaisillasi viluttamaisillanne 3rd viluttamaisillaan viluttamaisillansa

Derived terms

• viluttaminen
• vilutus

 

Further reading

• “viluttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• alittuva, vaalittu, vaalitut