See also: miina

Estonian

edit

Etymology

edit

From German Wilhelmina.

Proper noun

edit

Miina

  1. a female given name

Finnish

edit

Etymology

edit

Short for Vilhelmiina.

Pronunciation

edit
  • IPA(key): /ˈmiːnɑ/, [ˈmiːnɑ̝]
  • Rhymes: -iːnɑ
  • Syllabification(key): Mii‧na

Proper noun

edit

Miina

  1. a female given name
    • 1959, Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 1, WSOY, published 1965, page 104:
      Ajatuksissaan kirkkoherra nimitti Helsingistä mukana tuotua taloudenhoitajaa Minnaksi, vaikka Ellen meni siinäkin naurettavuuteen asti, että nimityksen pitäisi kuulua Miina.
      In his thoughts, the vicar called the housekeeper brought over from Helsinki Minna, even though Ellen went almost to a ridiculous extent to say that she should be called Miina.
    • 1970, Veronica Pimenoff, Pohjoiset pelit, Tammi, →ISBN, page 103:
      Pari vuotta sitten Minna-nimi olikin ollut muodissa, tuon ikäisiä Minnoja vilisi joka paikassa. Toista oli hänen aikanaan, kun koulussa muut haukkuivat Minna Canthiksi ja huusivat perään että "Miina, Miina, kahvi kiehuu, Miina menee ja hakee sen keittiöstä nyt!"
      She was called Minna too. Minna had heard her mother call for her. A couple of years later Minna was a fashionable name and there were Minnas of the same age everywhere. It was different back in her time, when the others mocked her by calling her Minna Canth and rhyming "Miina, Miina, kahvi kiehuu, Miina menee ja hakee sen keittiöstä nyt!" [Miina, Miina, the coffee's ready, Miina should go get it from the kitchen now!].

Declension

edit
Inflection of Miina (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative Miina Miinat
genitive Miinan Miinojen
partitive Miinaa Miinoja
illative Miinaan Miinoihin
singular plural
nominative Miina Miinat
accusative nom. Miina Miinat
gen. Miinan
genitive Miinan Miinojen
Miinain rare
partitive Miinaa Miinoja
inessive Miinassa Miinoissa
elative Miinasta Miinoista
illative Miinaan Miinoihin
adessive Miinalla Miinoilla
ablative Miinalta Miinoilta
allative Miinalle Miinoille
essive Miinana Miinoina
translative Miinaksi Miinoiksi
abessive Miinatta Miinoitta
instructive Miinoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Miina (Kotus type 9/kala, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Miinani Miinani
accusative nom. Miinani Miinani
gen. Miinani
genitive Miinani Miinojeni
Miinaini rare
partitive Miinaani Miinojani
inessive Miinassani Miinoissani
elative Miinastani Miinoistani
illative Miinaani Miinoihini
adessive Miinallani Miinoillani
ablative Miinaltani Miinoiltani
allative Miinalleni Miinoilleni
essive Miinanani Miinoinani
translative Miinakseni Miinoikseni
abessive Miinattani Miinoittani
instructive
comitative Miinoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative Miinasi Miinasi
accusative nom. Miinasi Miinasi
gen. Miinasi
genitive Miinasi Miinojesi
Miinaisi rare
partitive Miinaasi Miinojasi
inessive Miinassasi Miinoissasi
elative Miinastasi Miinoistasi
illative Miinaasi Miinoihisi
adessive Miinallasi Miinoillasi
ablative Miinaltasi Miinoiltasi
allative Miinallesi Miinoillesi
essive Miinanasi Miinoinasi
translative Miinaksesi Miinoiksesi
abessive Miinattasi Miinoittasi
instructive
comitative Miinoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative Miinamme Miinamme
accusative nom. Miinamme Miinamme
gen. Miinamme
genitive Miinamme Miinojemme
Miinaimme rare
partitive Miinaamme Miinojamme
inessive Miinassamme Miinoissamme
elative Miinastamme Miinoistamme
illative Miinaamme Miinoihimme
adessive Miinallamme Miinoillamme
ablative Miinaltamme Miinoiltamme
allative Miinallemme Miinoillemme
essive Miinanamme Miinoinamme
translative Miinaksemme Miinoiksemme
abessive Miinattamme Miinoittamme
instructive
comitative Miinoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative Miinanne Miinanne
accusative nom. Miinanne Miinanne
gen. Miinanne
genitive Miinanne Miinojenne
Miinainne rare
partitive Miinaanne Miinojanne
inessive Miinassanne Miinoissanne
elative Miinastanne Miinoistanne
illative Miinaanne Miinoihinne
adessive Miinallanne Miinoillanne
ablative Miinaltanne Miinoiltanne
allative Miinallenne Miinoillenne
essive Miinananne Miinoinanne
translative Miinaksenne Miinoiksenne
abessive Miinattanne Miinoittanne
instructive
comitative Miinoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative Miinansa Miinansa
accusative nom. Miinansa Miinansa
gen. Miinansa
genitive Miinansa Miinojensa
Miinainsa rare
partitive Miinaansa Miinojaan
Miinojansa
inessive Miinassaan
Miinassansa
Miinoissaan
Miinoissansa
elative Miinastaan
Miinastansa
Miinoistaan
Miinoistansa
illative Miinaansa Miinoihinsa
adessive Miinallaan
Miinallansa
Miinoillaan
Miinoillansa
ablative Miinaltaan
Miinaltansa
Miinoiltaan
Miinoiltansa
allative Miinalleen
Miinallensa
Miinoilleen
Miinoillensa
essive Miinanaan
Miinanansa
Miinoinaan
Miinoinansa
translative Miinakseen
Miinaksensa
Miinoikseen
Miinoiksensa
abessive Miinattaan
Miinattansa
Miinoittaan
Miinoittansa
instructive
comitative Miinoineen
Miinoinensa

Statistics

edit
  • Miina is the 338th most common female given name in Finland, belonging to 1,303 female individuals (and as a middle name to 515 more), according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

Anagrams

edit