ajoittuminen
Finnish edit
Etymology edit
Pronunciation edit
- IPA(key): /ˈɑjoi̯tːuminen/, [ˈɑ̝jo̞i̯t̪ˌt̪umine̞n]
- Rhymes: -uminen
- Syllabification(key): a‧joit‧tu‧mi‧nen
Noun edit
ajoittuminen
- verbal noun of ajoittua
- being dated (located to a certain time)
Declension edit
Inflection of ajoittuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | ajoittuminen | ajoittumiset | ||
genitive | ajoittumisen | ajoittumisten ajoittumisien | ||
partitive | ajoittumista | ajoittumisia | ||
illative | ajoittumiseen | ajoittumisiin | ||
singular | plural | |||
nominative | ajoittuminen | ajoittumiset | ||
accusative | nom. | ajoittuminen | ajoittumiset | |
gen. | ajoittumisen | |||
genitive | ajoittumisen | ajoittumisten ajoittumisien | ||
partitive | ajoittumista | ajoittumisia | ||
inessive | ajoittumisessa | ajoittumisissa | ||
elative | ajoittumisesta | ajoittumisista | ||
illative | ajoittumiseen | ajoittumisiin | ||
adessive | ajoittumisella | ajoittumisilla | ||
ablative | ajoittumiselta | ajoittumisilta | ||
allative | ajoittumiselle | ajoittumisille | ||
essive | ajoittumisena | ajoittumisina | ||
translative | ajoittumiseksi | ajoittumisiksi | ||
abessive | ajoittumisetta | ajoittumisitta | ||
instructive | — | ajoittumisin | ||
comitative | See the possessive forms below. |