avioikä

Finnish

Etymology

avio +‎ ikä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑʋioˌikæ/, [ˈɑ̝ʋio̞ˌik̟æ]
• Rhymes: -ikæ
• Syllabification^(key): a‧vi‧o‧i‧kä

Noun

avioikä

1. marriage age, marriageable age (age at which a person can legally get married)

Declension

Inflection of avioikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)
nominative		avioikä	avioiät
genitive		avioiän	avioikien
partitive		avioikää	avioikiä
illative		avioikään	avioikiin
		singular	plural
nominative		avioikä	avioiät
accusative	nom.	avioikä	avioiät
	gen.	avioiän
genitive		avioiän	avioikien avioikäin rare
partitive		avioikää	avioikiä
inessive		avioiässä	avioi’issä
elative		avioiästä	avioi’istä
illative		avioikään	avioikiin
adessive		avioiällä	avioi’illä
ablative		avioiältä	avioi’iltä
allative		avioiälle	avioi’ille
essive		avioikänä	avioikinä
translative		avioiäksi	avioi’iksi
abessive		avioiättä	avioi’ittä
instructive		—	avioi’in
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of avioikä (Kotus type 10*D/koira, k-∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative avioikäni avioikäni accusative nom. avioikäni avioikäni gen. avioikäni genitive avioikäni avioikieni avioikäini rare partitive avioikääni avioikiäni inessive avioiässäni avioi’issäni elative avioiästäni avioi’istäni illative avioikääni avioikiini adessive avioiälläni avioi’illäni ablative avioiältäni avioi’iltäni allative avioiälleni avioi’illeni essive avioikänäni avioikinäni translative avioiäkseni avioi’ikseni abessive avioiättäni avioi’ittäni instructive — — comitative — avioikineni second-person singular possessor singular plural nominative avioikäsi avioikäsi accusative nom. avioikäsi avioikäsi gen. avioikäsi genitive avioikäsi avioikiesi avioikäisi rare partitive avioikääsi avioikiäsi inessive avioiässäsi avioi’issäsi elative avioiästäsi avioi’istäsi illative avioikääsi avioikiisi adessive avioiälläsi avioi’illäsi ablative avioiältäsi avioi’iltäsi allative avioiällesi avioi’illesi essive avioikänäsi avioikinäsi translative avioiäksesi avioi’iksesi abessive avioiättäsi avioi’ittäsi instructive — — comitative — avioikinesi first-person plural possessor singular plural nominative avioikämme avioikämme accusative nom. avioikämme avioikämme gen. avioikämme genitive avioikämme avioikiemme avioikäimme rare partitive avioikäämme avioikiämme inessive avioiässämme avioi’issämme elative avioiästämme avioi’istämme illative avioikäämme avioikiimme adessive avioiällämme avioi’illämme ablative avioiältämme avioi’iltämme allative avioiällemme avioi’illemme essive avioikänämme avioikinämme translative avioiäksemme avioi’iksemme abessive avioiättämme avioi’ittämme instructive — — comitative — avioikinemme second-person plural possessor singular plural nominative avioikänne avioikänne accusative nom. avioikänne avioikänne gen. avioikänne genitive avioikänne avioikienne avioikäinne rare partitive avioikäänne avioikiänne inessive avioiässänne avioi’issänne elative avioiästänne avioi’istänne illative avioikäänne avioikiinne adessive avioiällänne avioi’illänne ablative avioiältänne avioi’iltänne allative avioiällenne avioi’illenne essive avioikänänne avioikinänne translative avioiäksenne avioi’iksenne abessive avioiättänne avioi’ittänne instructive — — comitative — avioikinenne third-person possessor singular plural nominative avioikänsä avioikänsä accusative nom. avioikänsä avioikänsä gen. avioikänsä genitive avioikänsä avioikiensä avioikäinsä rare partitive avioikäänsä avioikiään avioikiänsä inessive avioiässään avioiässänsä avioi’issään avioi’issänsä elative avioiästään avioiästänsä avioi’istään avioi’istänsä illative avioikäänsä avioikiinsä adessive avioiällään avioiällänsä avioi’illään avioi’illänsä ablative avioiältään avioiältänsä avioi’iltään avioi’iltänsä allative avioiälleen avioiällensä avioi’illeen avioi’illensä essive avioikänään avioikänänsä avioikinään avioikinänsä translative avioiäkseen avioiäksensä avioi’ikseen avioi’iksensä abessive avioiättään avioiättänsä avioi’ittään avioi’ittänsä instructive — — comitative — avioikineen avioikinensä

See also

• avioitumisikä