edistymätön

Finnish

Participle

edistymätön

1. negative participle of edistyä

Declension

Inflection of edistymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		edistymätön	edistymättömät
genitive		edistymättömän	edistymättömien
partitive		edistymätöntä	edistymättömiä
illative		edistymättömään	edistymättömiin
		singular	plural
nominative		edistymätön	edistymättömät
accusative	nom.	edistymätön	edistymättömät
	gen.	edistymättömän
genitive		edistymättömän	edistymättömien edistymätöntenrare
partitive		edistymätöntä	edistymättömiä
inessive		edistymättömässä	edistymättömissä
elative		edistymättömästä	edistymättömistä
illative		edistymättömään	edistymättömiin
adessive		edistymättömällä	edistymättömillä
ablative		edistymättömältä	edistymättömiltä
allative		edistymättömälle	edistymättömille
essive		edistymättömänä	edistymättöminä
translative		edistymättömäksi	edistymättömiksi
abessive		edistymättömättä	edistymättömittä
instructive		—	edistymättömin
comitative		—	edistymättömine

Possessive forms of edistymätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative edistymättömäni edistymättömäni accusative nom. edistymättömäni edistymättömäni gen. edistymättömäni genitive edistymättömäni edistymättömieni edistymätöntenirare partitive edistymätöntäni edistymättömiäni inessive edistymättömässäni edistymättömissäni elative edistymättömästäni edistymättömistäni illative edistymättömääni edistymättömiini adessive edistymättömälläni edistymättömilläni ablative edistymättömältäni edistymättömiltäni allative edistymättömälleni edistymättömilleni essive edistymättömänäni edistymättöminäni translative edistymättömäkseni edistymättömikseni abessive edistymättömättäni edistymättömittäni instructive — — comitative — edistymättömineni second-person singular possessor singular plural nominative edistymättömäsi edistymättömäsi accusative nom. edistymättömäsi edistymättömäsi gen. edistymättömäsi genitive edistymättömäsi edistymättömiesi edistymätöntesirare partitive edistymätöntäsi edistymättömiäsi inessive edistymättömässäsi edistymättömissäsi elative edistymättömästäsi edistymättömistäsi illative edistymättömääsi edistymättömiisi adessive edistymättömälläsi edistymättömilläsi ablative edistymättömältäsi edistymättömiltäsi allative edistymättömällesi edistymättömillesi essive edistymättömänäsi edistymättöminäsi translative edistymättömäksesi edistymättömiksesi abessive edistymättömättäsi edistymättömittäsi instructive — — comitative — edistymättöminesi first-person plural possessor singular plural nominative edistymättömämme edistymättömämme accusative nom. edistymättömämme edistymättömämme gen. edistymättömämme genitive edistymättömämme edistymättömiemme edistymätöntemmerare partitive edistymätöntämme edistymättömiämme inessive edistymättömässämme edistymättömissämme elative edistymättömästämme edistymättömistämme illative edistymättömäämme edistymättömiimme adessive edistymättömällämme edistymättömillämme ablative edistymättömältämme edistymättömiltämme allative edistymättömällemme edistymättömillemme essive edistymättömänämme edistymättöminämme translative edistymättömäksemme edistymättömiksemme abessive edistymättömättämme edistymättömittämme instructive — — comitative — edistymättöminemme second-person plural possessor singular plural nominative edistymättömänne edistymättömänne accusative nom. edistymättömänne edistymättömänne gen. edistymättömänne genitive edistymättömänne edistymättömienne edistymätöntennerare partitive edistymätöntänne edistymättömiänne inessive edistymättömässänne edistymättömissänne elative edistymättömästänne edistymättömistänne illative edistymättömäänne edistymättömiinne adessive edistymättömällänne edistymättömillänne ablative edistymättömältänne edistymättömiltänne allative edistymättömällenne edistymättömillenne essive edistymättömänänne edistymättöminänne translative edistymättömäksenne edistymättömiksenne abessive edistymättömättänne edistymättömittänne instructive — — comitative — edistymättöminenne third-person possessor singular plural nominative edistymättömänsä edistymättömänsä accusative nom. edistymättömänsä edistymättömänsä gen. edistymättömänsä genitive edistymättömänsä edistymättömiensä edistymätöntensärare partitive edistymätöntään edistymätöntänsä edistymättömiään edistymättömiänsä inessive edistymättömässään edistymättömässänsä edistymättömissään edistymättömissänsä elative edistymättömästään edistymättömästänsä edistymättömistään edistymättömistänsä illative edistymättömäänsä edistymättömiinsä adessive edistymättömällään edistymättömällänsä edistymättömillään edistymättömillänsä ablative edistymättömältään edistymättömältänsä edistymättömiltään edistymättömiltänsä allative edistymättömälleen edistymättömällensä edistymättömilleen edistymättömillensä essive edistymättömänään edistymättömänänsä edistymättöminään edistymättöminänsä translative edistymättömäkseen edistymättömäksensä edistymättömikseen edistymättömiksensä abessive edistymättömättään edistymättömättänsä edistymättömittään edistymättömittänsä instructive — — comitative — edistymättömineen edistymättöminensä