Contents

FinnishEdit

NounEdit

elukka

  1. animal, critter
  2. brute

DeclensionEdit

Inflection of elukka (Kotus type 14/solakka, kk-k gradation)
nominative elukka elukat
genitive elukan elukoiden
elukoitten
elukkojen
partitive elukkaa elukoita
elukkoja
illative elukkaan elukoihin
elukkoihin
singular plural
nominative elukka elukat
accusative nom. elukka elukat
gen. elukan
genitive elukan elukoiden
elukoitten
elukkojen
elukkainrare
partitive elukkaa elukoita
elukkoja
inessive elukassa elukoissa
elative elukasta elukoista
illative elukkaan elukoihin
elukkoihin
adessive elukalla elukoilla
ablative elukalta elukoilta
allative elukalle elukoille
essive elukkana elukkoina
translative elukaksi elukoiksi
instructive elukoin
abessive elukatta elukoitta
comitative elukkoineen

AnagramsEdit

Read in another language