episteeminen

Finnish

Etymology

Internationalism (see English epistemic), ultimately from Ancient Greek ἐπιστήμη (epistḗmē) and adapted with the adjectival suffix +‎ -inen.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈepisteːminen/, [ˈe̞pis̠ˌte̞ːmine̞n]
• Rhymes: -eːminen
• Syllabification^(key): e‧pis‧tee‧mi‧nen

Adjective

episteeminen

1. epistemic

Declension

Inflection of episteeminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		episteeminen	episteemiset
genitive		episteemisen	episteemisten episteemisien
partitive		episteemistä	episteemisiä
illative		episteemiseen	episteemisiin
		singular	plural
nominative		episteeminen	episteemiset
accusative	nom.	episteeminen	episteemiset
	gen.	episteemisen
genitive		episteemisen	episteemisten episteemisien
partitive		episteemistä	episteemisiä
inessive		episteemisessä	episteemisissä
elative		episteemisestä	episteemisistä
illative		episteemiseen	episteemisiin
adessive		episteemisellä	episteemisillä
ablative		episteemiseltä	episteemisiltä
allative		episteemiselle	episteemisille
essive		episteemisenä	episteemisinä
translative		episteemiseksi	episteemisiksi
abessive		episteemisettä	episteemisittä
instructive		—	episteemisin
comitative		—	episteemisine

Possessive forms of episteeminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative episteemiseni episteemiseni accusative nom. episteemiseni episteemiseni gen. episteemiseni genitive episteemiseni episteemisteni episteemisieni partitive episteemistäni episteemisiäni inessive episteemisessäni episteemisissäni elative episteemisestäni episteemisistäni illative episteemiseeni episteemisiini adessive episteemiselläni episteemisilläni ablative episteemiseltäni episteemisiltäni allative episteemiselleni episteemisilleni essive episteemisenäni episteemisinäni translative episteemisekseni episteemisikseni abessive episteemisettäni episteemisittäni instructive — — comitative — episteemisineni second-person singular possessor singular plural nominative episteemisesi episteemisesi accusative nom. episteemisesi episteemisesi gen. episteemisesi genitive episteemisesi episteemistesi episteemisiesi partitive episteemistäsi episteemisiäsi inessive episteemisessäsi episteemisissäsi elative episteemisestäsi episteemisistäsi illative episteemiseesi episteemisiisi adessive episteemiselläsi episteemisilläsi ablative episteemiseltäsi episteemisiltäsi allative episteemisellesi episteemisillesi essive episteemisenäsi episteemisinäsi translative episteemiseksesi episteemisiksesi abessive episteemisettäsi episteemisittäsi instructive — — comitative — episteemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative episteemisemme episteemisemme accusative nom. episteemisemme episteemisemme gen. episteemisemme genitive episteemisemme episteemistemme episteemisiemme partitive episteemistämme episteemisiämme inessive episteemisessämme episteemisissämme elative episteemisestämme episteemisistämme illative episteemiseemme episteemisiimme adessive episteemisellämme episteemisillämme ablative episteemiseltämme episteemisiltämme allative episteemisellemme episteemisillemme essive episteemisenämme episteemisinämme translative episteemiseksemme episteemisiksemme abessive episteemisettämme episteemisittämme instructive — — comitative — episteemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative episteemisenne episteemisenne accusative nom. episteemisenne episteemisenne gen. episteemisenne genitive episteemisenne episteemistenne episteemisienne partitive episteemistänne episteemisiänne inessive episteemisessänne episteemisissänne elative episteemisestänne episteemisistänne illative episteemiseenne episteemisiinne adessive episteemisellänne episteemisillänne ablative episteemiseltänne episteemisiltänne allative episteemisellenne episteemisillenne essive episteemisenänne episteemisinänne translative episteemiseksenne episteemisiksenne abessive episteemisettänne episteemisittänne instructive — — comitative — episteemisinenne third-person possessor singular plural nominative episteemisensä episteemisensä accusative nom. episteemisensä episteemisensä gen. episteemisensä genitive episteemisensä episteemistensä episteemisiensä partitive episteemistään episteemistänsä episteemisiään episteemisiänsä inessive episteemisessään episteemisessänsä episteemisissään episteemisissänsä elative episteemisestään episteemisestänsä episteemisistään episteemisistänsä illative episteemiseensä episteemisiinsä adessive episteemisellään episteemisellänsä episteemisillään episteemisillänsä ablative episteemiseltään episteemiseltänsä episteemisiltään episteemisiltänsä allative episteemiselleen episteemisellensä episteemisilleen episteemisillensä essive episteemisenään episteemisenänsä episteemisinään episteemisinänsä translative episteemisekseen episteemiseksensä episteemisikseen episteemisiksensä abessive episteemisettään episteemisettänsä episteemisittään episteemisittänsä instructive — — comitative — episteemisineen episteemisinensä

Derived terms

• episteemisesti