Wiktionary

erata

Finnish edit

Etymology edit

Ultimately from the same root as erota. The -k- is analogous; compare taata from taka-.

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈerɑtɑˣ/, [ˈe̞rɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -erɑtɑ
  • Syllabification(key): e‧ra‧ta

Verb edit

erata (many forms very rare; see usage notes)

  1. (intransitive, usually defective) to diverge
    • 1642, The Holy Bible, Maccabees 6:54:
      täytyi heidän erata toinen toisistans
      they were fain to disperse themselves
    • 1784, Christfrid Ganander, Uudempia Uloswalituita Satuja, 150 Satu. Waimosta, joka Hukkui:
      Jotta jälkeen kuolemangin / Eukko erannut elosta
    • 1887 October 4, Hämeen Sanomat‎[1], number 79, page 3:
      Hän on nyt erannut yleisistä asioista ja asuu Monroviassa...
      He has now left behind daily affairs and lives in Monrovia...
    • 1914 January 17, Eteenpäin‎[2], number 12, page 3:
      Erattuaan heistä noin 5 minuutin matkan päästä lähti hän asunnolleen.
      Having parted ways with them after 5 minutes or so, he left to return to his apartment.

Usage notes edit

The forms with the weak stem era- are very rare and considered nonstandard (for instance, the Dictionary of Contemporary Finnish does not recognize their existence and therefore lists the verb under erkanee); usually only the forms with the strong grade (erka-) are used, while the other forms are supplanted from erkaantua.

Conjugation edit

The former is a more standard conjugation, with supplanted forms from erkaantua (marked in italic).

indicative
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erkanen en erkaannu 1st sing. olen erkaantunut en ole erkaantunut
2nd sing. erkanet et erkaannu 2nd sing. olet erkaantunut et ole erkaantunut
3rd sing. erkanee ei erkaannu 3rd sing. on erkaantunut ei ole erkaantunut
1st plur. erkanemme emme erkaannu 1st plur. olemme erkaantuneet emme ole erkaantuneet
2nd plur. erkanette ette erkaannu 2nd plur. olette erkaantuneet ette ole erkaantuneet
3rd plur. erkanevat eivät erkaannu 3rd plur. ovat erkaantuneet eivät ole erkaantuneet
passive erkaannutaan ei erkaannuta passive on erkaannuttu ei ole erkaannuttu
past pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erkanin en erkaantunut 1st sing. olin erkaantunut en ollut erkaantunut
2nd sing. erkanit et erkaantunut 2nd sing. olit erkaantunut et ollut erkaantunut
3rd sing. erkani ei erkaantunut 3rd sing. oli erkaantunut ei ollut erkaantunut
1st plur. erkanimme emme erkaantuneet 1st plur. olimme erkaantuneet emme olleet erkaantuneet
2nd plur. erkanitte ette erkaantuneet 2nd plur. olitte erkaantuneet ette olleet erkaantuneet
3rd plur. erkanivat eivät erkaantuneet 3rd plur. olivat erkaantuneet eivät olleet erkaantuneet
passive erkaannuttiin ei erkaannuttu passive oli erkaannuttu ei ollut erkaannuttu
conditional
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erkanisin en erkanisi 1st sing. olisin erkaantunut en olisi erkaantunut
2nd sing. erkanisit et erkanisi 2nd sing. olisit erkaantunut et olisi erkaantunut
3rd sing. erkanisi ei erkanisi 3rd sing. olisi erkaantunut ei olisi erkaantunut
1st plur. erkanisimme emme erkanisi 1st plur. olisimme erkaantuneet emme olisi erkaantuneet
2nd plur. erkanisitte ette erkanisi 2nd plur. olisitte erkaantuneet ette olisi erkaantuneet
3rd plur. erkanisivat eivät erkanisi 3rd plur. olisivat erkaantuneet eivät olisi erkaantuneet
passive erkaannuttaisiin ei erkaannuttaisi passive olisi erkaannuttu ei olisi erkaannuttu
imperative
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. – – 1st sing. – –
2nd sing. erkane älä erkaannu 2nd sing. – –
3rd sing. erkaantukoon älköön erkaantuko 3rd sing. olkoon erkaantunut älköön olko erkaantunut
1st plur. erkaantukaamme älkäämme erkaantuko 1st plur. – –
2nd plur. erkaantukaa älkää erkaantuko 2nd plur. – –
3rd plur. erkaantukoot älkööt erkaantuko 3rd plur. olkoot erkaantuneet älkööt olko erkaantuneet
passive erkaannuttakoon älköön erkaannuttako passive olkoon erkaannuttu älköön olko erkaannuttu
potential
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erkaantunen en erkaantune 1st sing. lienen erkaantunut en liene erkaantunut
2nd sing. erkaantunet et erkaantune 2nd sing. lienet erkaantunut et liene erkaantunut
3rd sing. erkaantunee ei erkaantune 3rd sing. lienee erkaantunut ei liene erkaantunut
1st plur. erkaantunemme emme erkaantune 1st plur. lienemme erkaantuneet emme liene erkaantuneet
2nd plur. erkaantunette ette erkaantune 2nd plur. lienette erkaantuneet ette liene erkaantuneet
3rd plur. erkaantunevat eivät erkaantune 3rd plur. lienevät erkaantuneet eivät liene erkaantuneet
passive erkaannuttaneen ei erkaannuttane passive lienee erkaannuttu ei liene erkaannuttu
Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I erkaantua present erkaneva erkaannuttava
long I2 erkaantuakseen 2 past erkaantunut erkaannuttu
II inessive1 erkaantuessa 1 erkaannuttaessa agent1, 4 –
instructive erkaantuen – negative erkanematon
III inessive erkanemassa – 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

elative erkanemasta –
illative erkanemaan –
adessive erkanemalla –
abessive erkanematta –
instructive erkaneman erkaannuttaman
IV3 erkaneminen
V erkanemaisillaan 2
Inflection of erata (Kotus type 72*D/vanheta, k-∅ gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erkanen en erkane 1st sing. olen erannut en ole erannut
2nd sing. erkanet et erkane 2nd sing. olet erannut et ole erannut
3rd sing. erkanee ei erkane 3rd sing. on erannut ei ole erannut
1st plur. erkanemme emme erkane 1st plur. olemme eranneet emme ole eranneet
2nd plur. erkanette ette erkane 2nd plur. olette eranneet ette ole eranneet
3rd plur. erkanevat eivät erkane 3rd plur. ovat eranneet eivät ole eranneet
passive erataan ei erata passive on erattu ei ole erattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erkanin en erannut 1st sing. olin erannut en ollut erannut
2nd sing. erkanit et erannut 2nd sing. olit erannut et ollut erannut
3rd sing. erkani ei erannut 3rd sing. oli erannut ei ollut erannut
1st plur. erkanimme emme eranneet 1st plur. olimme eranneet emme olleet eranneet
2nd plur. erkanitte ette eranneet 2nd plur. olitte eranneet ette olleet eranneet
3rd plur. erkanivat eivät eranneet 3rd plur. olivat eranneet eivät olleet eranneet
passive erattiin ei erattu passive oli erattu ei ollut erattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erkanisin en erkanisi 1st sing. olisin erannut en olisi erannut
2nd sing. erkanisit et erkanisi 2nd sing. olisit erannut et olisi erannut
3rd sing. erkanisi ei erkanisi 3rd sing. olisi erannut ei olisi erannut
1st plur. erkanisimme emme erkanisi 1st plur. olisimme eranneet emme olisi eranneet
2nd plur. erkanisitte ette erkanisi 2nd plur. olisitte eranneet ette olisi eranneet
3rd plur. erkanisivat eivät erkanisi 3rd plur. olisivat eranneet eivät olisi eranneet
passive erattaisiin ei erattaisi passive olisi erattu ei olisi erattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. erkane älä erkane 2nd sing. — —
3rd sing. eratkoon älköön eratko 3rd sing. olkoon erannut älköön olko erannut
1st plur. eratkaamme älkäämme eratko 1st plur. — —
2nd plur. eratkaa älkää eratko 2nd plur. — —
3rd plur. eratkoot älkööt eratko 3rd plur. olkoot eranneet älkööt olko eranneet
passive erattakoon älköön erattako passive olkoon erattu älköön olko erattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erannen en eranne 1st sing. lienen erannut en liene erannut
2nd sing. erannet et eranne 2nd sing. lienet erannut et liene erannut
3rd sing. erannee ei eranne 3rd sing. lienee erannut ei liene erannut
1st plur. erannemme emme eranne 1st plur. lienemme eranneet emme liene eranneet
2nd plur. erannette ette eranne 2nd plur. lienette eranneet ette liene eranneet
3rd plur. erannevat eivät eranne 3rd plur. lienevät eranneet eivät liene eranneet
passive erattaneen ei erattane passive lienee erattu ei liene erattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st erata present erkaneva erattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st eratakseni erataksemme
2nd erataksesi erataksenne
3rd eratakseen
erataksensa
past erannut erattu
2nd inessive2 eratessa erattaessa agent3 erkanema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st eratessani eratessamme
2nd eratessasi eratessanne
3rd eratessaan
eratessansa
negative erkanematon
instructive eraten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive erkanemassa —
elative erkanemasta —
illative erkanemaan —
adessive erkanemalla —
abessive erkanematta —
instructive erkaneman erattaman
4th4 verbal noun erkaneminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st erkanemaisillani erkanemaisillamme
2nd erkanemaisillasi erkanemaisillanne
3rd erkanemaisillaan
erkanemaisillansa

Synonyms edit

Derived terms edit

Further reading edit

Anagrams edit

Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=erata&oldid=78779729"