erikoistehtävä

Finnish

Etymology

erikois- +‎ tehtävä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈerikoi̯sˌtehtæʋæ/, [ˈe̞riko̞i̯s̠ˌte̞ht̪æʋæ]
• Rhymes: -ehtæʋæ
• Syllabification^(key): e‧ri‧kois‧teh‧tä‧vä

Noun

erikoistehtävä

1. special assignment, special task

Declension

Inflection of erikoistehtävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		erikoistehtävä	erikoistehtävät
genitive		erikoistehtävän	erikoistehtävien
partitive		erikoistehtävää	erikoistehtäviä
illative		erikoistehtävään	erikoistehtäviin
		singular	plural
nominative		erikoistehtävä	erikoistehtävät
accusative	nom.	erikoistehtävä	erikoistehtävät
	gen.	erikoistehtävän
genitive		erikoistehtävän	erikoistehtävien erikoistehtäväinrare
partitive		erikoistehtävää	erikoistehtäviä
inessive		erikoistehtävässä	erikoistehtävissä
elative		erikoistehtävästä	erikoistehtävistä
illative		erikoistehtävään	erikoistehtäviin
adessive		erikoistehtävällä	erikoistehtävillä
ablative		erikoistehtävältä	erikoistehtäviltä
allative		erikoistehtävälle	erikoistehtäville
essive		erikoistehtävänä	erikoistehtävinä
translative		erikoistehtäväksi	erikoistehtäviksi
abessive		erikoistehtävättä	erikoistehtävittä
instructive		—	erikoistehtävin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of erikoistehtävä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative erikoistehtäväni erikoistehtäväni accusative nom. erikoistehtäväni erikoistehtäväni gen. erikoistehtäväni genitive erikoistehtäväni erikoistehtävieni erikoistehtäväinirare partitive erikoistehtävääni erikoistehtäviäni inessive erikoistehtävässäni erikoistehtävissäni elative erikoistehtävästäni erikoistehtävistäni illative erikoistehtävääni erikoistehtäviini adessive erikoistehtävälläni erikoistehtävilläni ablative erikoistehtävältäni erikoistehtäviltäni allative erikoistehtävälleni erikoistehtävilleni essive erikoistehtävänäni erikoistehtävinäni translative erikoistehtäväkseni erikoistehtävikseni abessive erikoistehtävättäni erikoistehtävittäni instructive — — comitative — erikoistehtävineni second-person singular possessor singular plural nominative erikoistehtäväsi erikoistehtäväsi accusative nom. erikoistehtäväsi erikoistehtäväsi gen. erikoistehtäväsi genitive erikoistehtäväsi erikoistehtäviesi erikoistehtäväisirare partitive erikoistehtävääsi erikoistehtäviäsi inessive erikoistehtävässäsi erikoistehtävissäsi elative erikoistehtävästäsi erikoistehtävistäsi illative erikoistehtävääsi erikoistehtäviisi adessive erikoistehtävälläsi erikoistehtävilläsi ablative erikoistehtävältäsi erikoistehtäviltäsi allative erikoistehtävällesi erikoistehtävillesi essive erikoistehtävänäsi erikoistehtävinäsi translative erikoistehtäväksesi erikoistehtäviksesi abessive erikoistehtävättäsi erikoistehtävittäsi instructive — — comitative — erikoistehtävinesi first-person plural possessor singular plural nominative erikoistehtävämme erikoistehtävämme accusative nom. erikoistehtävämme erikoistehtävämme gen. erikoistehtävämme genitive erikoistehtävämme erikoistehtäviemme erikoistehtäväimmerare partitive erikoistehtäväämme erikoistehtäviämme inessive erikoistehtävässämme erikoistehtävissämme elative erikoistehtävästämme erikoistehtävistämme illative erikoistehtäväämme erikoistehtäviimme adessive erikoistehtävällämme erikoistehtävillämme ablative erikoistehtävältämme erikoistehtäviltämme allative erikoistehtävällemme erikoistehtävillemme essive erikoistehtävänämme erikoistehtävinämme translative erikoistehtäväksemme erikoistehtäviksemme abessive erikoistehtävättämme erikoistehtävittämme instructive — — comitative — erikoistehtävinemme second-person plural possessor singular plural nominative erikoistehtävänne erikoistehtävänne accusative nom. erikoistehtävänne erikoistehtävänne gen. erikoistehtävänne genitive erikoistehtävänne erikoistehtävienne erikoistehtäväinnerare partitive erikoistehtäväänne erikoistehtäviänne inessive erikoistehtävässänne erikoistehtävissänne elative erikoistehtävästänne erikoistehtävistänne illative erikoistehtäväänne erikoistehtäviinne adessive erikoistehtävällänne erikoistehtävillänne ablative erikoistehtävältänne erikoistehtäviltänne allative erikoistehtävällenne erikoistehtävillenne essive erikoistehtävänänne erikoistehtävinänne translative erikoistehtäväksenne erikoistehtäviksenne abessive erikoistehtävättänne erikoistehtävittänne instructive — — comitative — erikoistehtävinenne third-person possessor singular plural nominative erikoistehtävänsä erikoistehtävänsä accusative nom. erikoistehtävänsä erikoistehtävänsä gen. erikoistehtävänsä genitive erikoistehtävänsä erikoistehtäviensä erikoistehtäväinsärare partitive erikoistehtäväänsä erikoistehtäviään erikoistehtäviänsä inessive erikoistehtävässään erikoistehtävässänsä erikoistehtävissään erikoistehtävissänsä elative erikoistehtävästään erikoistehtävästänsä erikoistehtävistään erikoistehtävistänsä illative erikoistehtäväänsä erikoistehtäviinsä adessive erikoistehtävällään erikoistehtävällänsä erikoistehtävillään erikoistehtävillänsä ablative erikoistehtävältään erikoistehtävältänsä erikoistehtäviltään erikoistehtäviltänsä allative erikoistehtävälleen erikoistehtävällensä erikoistehtävilleen erikoistehtävillensä essive erikoistehtävänään erikoistehtävänänsä erikoistehtävinään erikoistehtävinänsä translative erikoistehtäväkseen erikoistehtäväksensä erikoistehtävikseen erikoistehtäviksensä abessive erikoistehtävättään erikoistehtävättänsä erikoistehtävittään erikoistehtävittänsä instructive — — comitative — erikoistehtävineen erikoistehtävinensä

Further reading

• “erikoistehtävä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02